Kuntavaalit

Äänioikeuden käyttäminen kuntavaaleissa on kunnan jäsenen tärkein vaikuttamistapa. Neljän vuoden välein järjestettävissä kuntavaaleissa valitaan jäsenet kaupunginvaltuustoon, joka puolestaan valitsee jäsenet kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin taloudesta ja toiminnan laajuudesta. Kaupunginhallitus puolestaan vastaa hallinnosta ja talouden hoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Äänioikeus kuntavaaleissa on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä kuntalaisilla. Äänioikeus on myös kunnassa asuvalla muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella ja vähintään kaksi vuotta Suomessa asuneella muulla ulkomaalaisella. Ehdokkuudesta kiinnostuneet voivat asettua ehdolle kuntavaaleissa ottamalla yhteyttä paikkakunnalla toimivien poliittisten puolueiden paikallisosastoihin tai sitoutumattomiin ryhmiin.

Päätöksenteon julkisuus

Vaikuttamisen edellytyksenä on tiedon saaminen nykytilanteesta. Kuntien päätökset ovat pääosin julkisia. Valtuuston kokouksia voi kuka hyvänsä tulla seuraamaan paikan päälle. Muiden toimielinten kokoukset ovat suljettuja, mutta päätökset perusteluineen tulevat kuitenkin julkisiksi. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat pidetään nähtävinä kaupungin internet-sivuilla. Kaupungintalon aulassa on myös virallinen ilmoitustaulu, josta löytyvät kuulutukset mm. nähtävänä olevista kaavaehdotuksista tai katusuunnitelmista. Internetin luonteesta johtuen kaikkia yksityistä kansalaista koskevia päätöksiä ei välttämättä julkaista nettisivuilla, vaikka ne sinänsä olisivat julkisiakin. Kokonaan salassapidettäviä ovat esim. yksilöä koskevat päätökset sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa.

Kunnan tiedottamisvelvollisuus

Julkisuusperiaatteen lisäksi kaupungin on Kuntalain mukaan myös aktiivisesti tiedotettava kunnassa vireillä olevista asioista. Myös hallintolain mukaan on sellaisista valmisteilla olevista asioista, joilla on huomattavaa vaikutusta laajalla alueella tai lukuisten henkilöiden oloihin, ilmoitettava julkisesti. Lähiaikoina vireilletulevista kaava-asioista on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittava vuosittain kaavoituskatsaus. Kaavoitusmenettelyssä laaditaan jo varhaisessa vaiheessa suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä. Kaavaluonnokset ja -ehdotukset pidetään ennen päätöksentekoa yleisesti nähtävänä ja niistä voidaan jättää huomautuksia.

Aloiteoikeus

Kunnan jäsenellä on Kuntalain nojalla oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa, esimerkiksi jonkin epäkohdan poistamiseksi tai uuden palvelumuodon käynnistämiseksi. Asianosaisen omassa asiassaan tekemä hakemus, joka koskee esimerkiksi lupaa, etuutta tai avustusta, ei ole aloite. Kiuruveden kaupunki on ottanut 28.10.2013 käyttöön Oikeusministeriön tuottaman ja ylläpitämän kuntalaisaloite.fi-palvelun. Aloitteet lähetetään osoitteella Kiuruveden kaupunginhallitus, PL 28, 74701 Kiuruvesi. Aloitteet kirjataan keskushallinnossa ja jaetaan sieltä eteenpäin valmistelijoille. Aloitteen tekeminen sähköpostitse on myös mahdollista mikäli lähettäjästä ei ole epäselvyyttä. Sähköpostitse lähetetystä aloitteessakin pitää olla aloitteentekijän nimi ja yhteystiedot. Aloitteet lähetetään osoitteeseen kaupunginhallitus(at)kiuruvesi.fi Aloitteiden käsittelyaika vaihtelee. Valtuusto päättää vuosittain, onko aloite katsottava loppuun käsitellyksi vai onko asian valmistelua vielä syytä jatkaa. Sellaiset aloitteet, joiden allekirjoittajina on vähintään 2% kaupungin äänioikeutetuista asukkaista, on lain mukaan kuitenkin otettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä. Aloitteiden käsittelyvaiheista ja toimenpiteistä ilmoitetaan aloitteen tekijälle.

Suorat yhteydenotot

Moneen asiaan saa nopeimmin selvyyden ottamalla suoraan yhteyttä kyseisestä palvelusta vastaavaan viranhaltijaan. Tarvittavat yhteystiedot löytyvät kaupungin kotisivuilta tai kaupungin neuvonnasta  numerosta 040 670 7097. Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kiuruvesi.fi . Kaupunginvaltuuston jäsenten yhteystiedot löytyvät täältä.

Kansanäänestys

Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys. Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kaupungin asukkaista. Aloitteen tekijöiden allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä nimi, ammatti tai toimi ja osoite. Valtuusto voi aloitteen perusteella vapaasti harkita, järjestetäänkö äänestys vai ei.

Vireillepano omassa asiassa

Jokainen voi omassa asiassaan lähestyä kaupungin päätöksentekoelimiä, mikäli asia vain kuuluu niiden päätösvaltaan. Kuntalaisen ei tarvitse itse tuntea kaupungin organisaatiota. Jos ei ole varmuutta, kuuluuko asia esim. kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan vai ympäristölautakunnan toimivaltaan, kirjeen voi aivan hyvin osoittaa kaupunginhallitukselle ja se ohjataan siihen toimielimeen, jolla on asiassa päätösvalta. Asia toimii myös päinvastoin: Vaikka osoittaisi kirjeen kaupunginhallitukselle, asia ei tule hallituksen käsiteltäväksi, mikäli päätösvalta asiassa kuuluu lautakunnalle. Kirjeet on varminta lähettää toimielimen nimellä. Silloin ne merkitään keskushallinnossa virallisesti saapuneiksi ja niiden kulkua pystytään seuraamaan. Yksittäisen viranhaltijan nimellä kannattaa lähettää vain sellaista postia, josta on ko. henkilön kanssa etukäteen sovittu. Hallintoasioita ei pääsääntöisesti voi ratkaista kuulematta asianosaista eli henkilöä, jonka etuun, velvollisuuteen tai oikeuteen ratkaisu voi vaikuttaa.

Muutoksenhakuoikeus

Useimpiin kaupungin toimielinten ja viranhaltijoiden tekemiin päätöksiin voidaan hakea muutosta. Valitusviranomainen, määräajat ja muut muutoksenhakuohjeet selviävät päätökseen liitetystä valitusosoituksesta. Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi asianosaisen itsensä lisäksi tehdä periaatteessa jokainen kaupungin jäsen. Viranhaltijan päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään sille toimielimelle, jonka alainen hän on. Lautakunnan päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään lautakunnalle itselleen ja hallituksen päätöksestä hallitukselle itselleen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteella. Mikäli oikaisuvaatimus hylätään, oikaisuvaatimuksen tehnyt voi edelleen tehdä kunnallisvalituksen lautakunnan tai kaupunginhallituksen päätöksestä. Valitusviranomainen kunnallisvalituksissa on Kuopion hallinto-oikeus. Kaupunginvaltuuston päätöksestä oikaisuvaatimusta ei voi tehdä vaan kunnallisvalitus on sen päätöksissä varsinainen muutoksenhakukeino. Kunnallisvalituksen voi tehdä vain laillisuusperustein. Hallinto-oikeuden jälkeen on vielä mahdollista hakea muutosta Korkeimmalta hallinto-oikeudelta.Erityislainsäädännön mukaisissa päätöksissä, kuten perusopetusta koskevissa asioissa, kuntalain mukainen muutoksenhaku ei välttämättä ole mahdollinen. Hallintovalituksen näissä asioissa voi tehdä ainoastaan asianosainen eli se johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusviranomainen on hallintovalituksessakin useimmiten Itä-Suomen hallinto-oikeus, mutta joissakin asioissa esim. lääninhallitus tai alueellinen ympäristökeskus.

Hallintokantelu

Hallintokantelu ei ole muutoksenhakukeino vaan valvovalle viranomaiselle tehty ilmoitus hallinnollisesta epäkohdasta, virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä. Kantelut kaupungin toiminnasta tehdään Aluehallintovirastolle. Lisäksi kantelu voidaan tehdä yleisille lainvalvontaelimille, joita ovat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Kantelulla ei voida kumota kantelun kohteena olevaa päätöstä, mutta se voi kylläkin johtaa valvovan viranomaisen huomautuksiin tai menettelytapaohjeisiin.

Yhdistystoiminta

Paikkakunnalla toimivat poliittisten puolueiden paikallisosastot ja kunnallisvaaleihin osallistuvien sitoutumattomien ryhmien taustana olevat yhdistykset ovat aktiivisesti politiikkaa seuraavalle kuntalaiselle luonteva vaikutuskanava, jota kautta voi pyrkiä päättäjäksi esim. kunnallisiin lautakuntiin. Kylätoimikuntien ja asukasyhdistykset sekä esim. koulujen vanhempainyhdistykset ovat kuntalaiselle selkeä tapa vaikuttaa oman asuinympäristönsä asioissa. Kaupunki jakaa kylätoimikuntien haettavaksi vuosittain toiminta-avustuksia.