Siirry sisältöön

Talouden tasapainotuksesta

Jarmo Muiniekka

Kiuruvesi-lehden sivut

Korona-pandemia koettelee kovin kourin seutumme elinkeinoelämää ja Kiuruveden kaupungin ja koko seutukunnan kuntien taloutta. Työttömyys kohosi Kiuruvedellä pandemian aikana jo yli 17 %.  Kiuruveden kaupungille syntyy kuluvana vuonna ylimääräisiä kustannuksia korona-testeistä, suojavarusteista, henkilöstömenoista ja hoivakoti Kalliosydämen haltuunotosta kaikkiaan n. 660 000 euroa. Kustannuksia näennäisesti säästyy erikoissairaanhoidosta, jonka palvelujen käyttö jää alle budjetoidun. Sote kuntayhtymä ennustaa tilinpäätöksensä 2020 olevan n. 900 000 euroa ylijäämäinen. Kiuruvesi, kuten muutkin kaupungit ja kunnat, on saanut valtionosuuksina kompensaatioita, jotka lähes kattavat pandemian hoidosta syntyneet ylimääräiset kulut. Pääministeri Marinin hallituksen budjettiesitys vuodelle 2021 sisältää niin ikään tukea kuntien talousahdinkoon. 

Kiuruveden kaupungin ajankohtainen haaste on taseeseen kertynyt 3,4 miljoonan euron alijäämä. Alijämä on syntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ylityksistä ja verotulojen jäämisestä alle budjetoidun. Kaupunki on laatinut yhteistyössä FCG Perlacon Oy:n kanssa talouden tasapainotusohjelman. Ohjelma on vaativa. Vuosien 2020 – 2023 tulee löytyä pysyviä menosäästöjä ja tulolisäyksiä yhteensä n. 2 miljoonan euron arvosta. Palveluja tulee järjestää uudella tavalla ja hinnoitteluun, maksuihin ja taksoihin, tulee puuttua. Toimenpiteillä on kiire, koska alijäämän kertyminen voi yksinään aiheuttaa kriisikuntamenettelyn käynnistymisen. Tällä ohjelmalla, edellyttäen että sote menot eivät karkaa, kertynyt alijäämä saadaan kurottua vuoteen 2024 mennessä. Kaupunginvaltuusto päättää ohjelman hyväksymisestä 28.9.2020. Kaupunki on hakenut hyvin perustein harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 2 miljoonaa euroa. Toivotaan, että hakemus tärppää.

Pitemmällä aikajänteellä väestöennusteiden valossa tasapainon saavuttaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia. Väki vähenee, ikääntyneiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa kun taas nuorempien ikäluokkien osuus ja määrä vähenee. Työssäkäyvä väestönosuus vähenee ja huollettavien osuus kasvaa. Väestönkehitys on huomioitava väistämättä palvelurakenteessa. Lasten ja kouluikäisten määrä on vuoteen 2030 ja siitä eteenpäin vähenevä, vaikka kuinka kaikki toivoisimme muuta. Ohjausryhmän rohkeasti keskusteluun nostama ajatus yhtenäiskoulun perustamisesta, opetuksen keskittämisestä kaupungin taajamaan ja maaseutukoulujen lakkauttaminen vuoden 2025 alusta herätti odotetusti keskustelua niin kyläilloissa kuin lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Kylät järjestäytyivät yhdessä rintamassa puolustamaan koulujaan. Palautteen perusteella ohjausryhmä päätyi ottamaan käsittelyssä aikalisän; kaupunginhallitus käsittelee yhtenäiskouluhanketta 26.20. kokouksessaan ja valtuusto 9.11. Päätös asiassa kuuluu kaupunginvaltuustolle.

Jos valtuusto hyväksyy maaseutukoulujen lakkauttamiset, on silti vielä matkaa maaliin. Uudet tilat ja/tai vanhojen peruskorjaus edellyttää suunnittelua ja siihen tulee varata määrärahat. Uusien tilojen rakentaminen ja myös peruskorjaus, edellyttävät investointi- ja rahoituspäätöstä viimeistään vuonna 2023, että kaikki on sitten lukuvuoden 2025 – 2026 alusta valmiina. 

Jos päätös yhtenäiskoulusta ja kyläkouluista ei synny nyt, niin jossakin vaiheessa asia nousee väistämättä uudelleen esille. Alati kasvaviin sote -kustannuksiin ei muutoin löydy rahoitusta muuten kuin raivaamalla tilaa kaupungin omassa päätöksenteossa olevista palveluista. Veroruuvi on jo aika pohjaan ruuvattu. Mikäli sote -uudistus toteutuu vuoden 2023 alusta, kuten lainvalmistelussa on lähdetty, se tuo ahdinkoon helpotusta ja avaa aikaikkunaa asian valmisteluun. Sote -uudistuksen toteutumisen tiedämme keväällä 2021, jos eduskunta hyväksyy mittavan lakipaketin.  Olemme sote -uudistuksessa lievästi hyötyjiä ja rahoitusvastuu ja samalla paine kasvavista kustannuksista siirtyy uudistuksen myötä valtiolle. 

Korona – pandemia ei ole ohi. Liikkumisen rajoitukset ovat poistuneet, joten tartunta riski kasvaa, kuten olemme eripuolille maata nähneet tartuntaryppäistä. Pitäkää turvaväli, noudattakaa käsihygieniaa ja välttäkää kokoontumisia. Pandemian rajoittaminen ja torjunta riippuvat pitkälle meidän itse kunkin edesottamuksista.
 


Jarmo Muiniekka, kaupunginjohtaja
040 641 6603, jarmo.muiniekka(at)kiuruvesi.fi