Kiuruvedelle etsittiin sopivaa tunnusta avoimella aihekilpailulla, jonka kunnanhallitus julisti vuonna 1962. Aihekilpailun voitti Arvi Seppälä ehdotuksella, jossa oli vettä, leivo ja K-kirjain. Kuntalaiset väittelivät vilkkaasti kiurusta, joka monien mielestä ei tarkoita leivoa, lintua, vaan vedessä elävää itikan alkiota.

Kilpailun tulosten pohjalta pyydettiin heraldikko Tapio Vallinojalta vaakunaluonnoksia. Vaakunatoimikunnassa tutkittiin viisi luonnosta. Kahdessa niistä oli kiuru ja vesilehviä, joita lopulta pidettiin osuvimpina tunnuksina. Kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan marraskuussa 1962 ja sisäasiainministeriö vahvisti sen kesäkuussa 1963.

Vaakunaselitys: Mustassa kentässä kultainen kiuru siivet levitettyinä, alapuolella saatteena kolme hopeista vesilehvää asetettuina 2 + 1.

Perustietoja Kiuruvedestä
1873perustettu
1993kaupungiksi
1998Luomu-Suomen pääkaupungiksi
1 422,9 km2pinta-ala
93,3 %maapinta-alaa
6,7 %vesistöä
Väestö
8 260asukasta
50,5 %miehiä
49,5 %naisia
Elinkeinot

54,7 miljoonaa litraaSuomen kolmanneksi suurin maidontuottaja
444 aktiivista maatilaa
3,4 miljoonaa kiloaSuomen suurin naudanlihan tuottaja vuonna 2016
Kaupungin talous

SOTE: maksuosuudet Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymälle
Henkilöstömenot: palkat, palkkiot ja henkilösivukulut
Muut: kaikki muut kaupungin toimintakulut


 

Valtionosuudet: kättötalouden valtionosuudet
Verotulot: verotuloista kunnallisveron osuus 85 %, kiinteistöveron osuus 7 % ja yhteisöveron 8 %
Toimintatulot: kaupungin omasta palvelutuotannosta ym. saadut tulot


 

Elinvoimainen Kiuruvesi

Elämäniloa luomu-Suomen pääkaupungissa

Tutustu esitteeseemme!