Kenelle Varhaiskasvatus on tarkoitettu?

Jokaisella alle kouluikäisen lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Lapsella on kuitenkin oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatuksen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työssä. Lapsella on lisäksi oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi.


Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuksella edistetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminta perustuu yhteistyöhön, jossa lapsen vanhemmat ja henkilökunta sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen parhaaksi. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa, perhepäivähoidossa sekä avoimessa päiväkodissa. Varhaiskasvatusta  järjestetään perheiden tarpeiden mukaan osa- tai kokoaikaisena, vuorohoitona tai tilapäisenä päivähoitona.


Päiväkodit

Päiväkodissa tulee kahdeksaa yli 3-vuotiasta tai neljää alle 3-vuotiasta lasta kohden olla hoito- ja kasvatustehtävissä yksi tarvittavan koulutuksen saanut henkilö. Osapäivähoidossa yhtä hoito- ja kasvatustehtävässä toimivaa kohden saa olla 13 kolme vuotta täyttänyttä lasta. Päiväkodissa työskentelee lisäksi keittiö-, siivous- ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Päiväkodit ovat avoinna arkipäivisin tarpeen mukaan klo 6.30 -17.00 välisenä aikana. Vuorohoitoryhmät ovat avoinna 24h/vrk, 7 pv/vk. Loma-aikoina päiväkotiryhmiä yhdistetään. Näistä järjestelyistä ilmoitetaan vanhemmille erikseen. Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja hoitaa omassa kodissaan korkeintaan neljää alle kouluikäistä lasta (omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien). Lisäksi ryhmässä voi olla yksi osapäivähoidossa oleva esiopetusikäinen tai koululainen.

Ryhmäperhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoidossa kaksi tai kolme perhepäivähoitajaa yhdessä hoitaa lapsia muussa kodinomaisessa tilassa. Kolmiperhehoito Kolmiperhehoidossa perhepäivähoitaja hoitaa useamman perheen lapsia lasten kotona

Avoin päiväkoti

Avoin päiväkoti on tarkoitettu niille perheille, joilla ei ole tarvetta varsinaiseen hoitopaikkaan. Päiväkodissa voivat vierailla myös perhepäivähoitajat oman lapsiryhmänsä kanssa. Avoin päiväkoti on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille ja hoitajille. Palvelua voivat käyttää myös perhepäivähoitajat hoitoryhmänsä kanssa. Toimintaan ei tarvitse ilmoittautua.  Toiminta on perheille maksutonta. Toiminta perustuu aktiiviseen yhdessäoloon, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi toiminta sisältää mm. musiikkia, retkiä, liikuntaa, kuvataiteita. Avoin päiväkoti tarjoaa myös vanhemmille keskustelua kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta. Aikuisille on myös mahdollista järjestää erilaisia pienryhmiä, joissa voidaan asiantuntijajohtoisesti pohtia kasvatuksen eri osa-alueita.

Esiopetus

Jokaisella lapsella on perusopetuslain mukaan oikeus maksuttomaan esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetukseen osallistuminen on 1.8.2015 alkaen lakisääteistä. Esiopetusta järjestetään koulujen toiminta-aikoina 1.8.2018 alkaen keskustan alueella Kuorevirran toimipisteessä ja Satumetsän päiväkodissa. Haja-asutusalueella pienten koulujen yhdysluokissa. Esiopetuksen lisäksi lapsella on oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen.


Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta

Kiuruveden kaupunki järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa  perusopetuksen 1. ja 2. luokkien ja niille oppilaille, joille on tehty päätös erityisestä tuesta(Khall.5.4.03/82§). Toiminnan järjestämisestä vastaa opetuslautakunta, joka hyväksyy toimintasuunnitelman ja toimintasuunnitelman päivitykset.   Toimintaa järjestetään taajama-alueella 1.8.2018 alkaen Nivan koululla. Toimintaan voivat osallistua ne lapset, jotka tarvitsevat sitä vanhempiensa työn tai opiskelun vuoksi.  Haja-asutusalueella toimintaa järjestetään kyläkoululla (ryhmässä oltava vähintään 5 koululaista) tai yksittäiselle koululaiselle perhepäivähoitopaikassa.


Varhaiskasvatukseen hakeminen


Katso ohjeet täältä

Toimiva hoitosuhde

  • Lasten kasvatus ja huolto kuuluu aina ensisijaisesti vanhemmille. Hoitaja tukee vanhempia tässä vaativassa tehtävässä. Keskustelu on hyvän yhteistyön perusta.

  • Hoitoajoista pidetään kiinni niin pitkälle kuin se on mahdollista. Muutoksista tulee ilmoittaa heti, kun ne ovat tiedossa (lomat, vapaat). Yllättävät poissaolot (esim. sairastumiset) tulee ilmoittaa samana päivänä. Mikäli joutuu hakemaan lapsen jonain päivänä sovittua myöhemmin, siitä tulee ilmoittaa, jotta päivähoitopaikassa voidaan tarvittaessa muuttaa suunnitelmia esim. ulkoilun suhteen.

  • Tuo ja hae lapsesi ajoissa. Hoitajan ei ole kiva odotella ja olla valmiina aamulla turhaan. Myöskään jatkuva myöhästely ei ole hoitajalle mukavaa, kun voi olla omiakin menoja. Lapsenkaan ei ole mukava odotella vanhempiaan tai olla aina ”se, joka haetaan viimeisenä”.

  • Sairaan lapsen hoidon järjestäminen voi tuottaa vaikeuksia lapsen vanhemmille. Työssä käyvällä, alle 10-vuotiaan lapsen vanhemmalla on oikeus jäädä pois työstä lapsen sairauden ja hoidon järjestämisen takia kolmeksi päiväksi. Särkylääke ei paranna lasta. Päivähoitoon viedyllä lapsella, joka ei ole täysin terve, on alentuneen vastustuskyvyn vuoksi suurempi riski saada jokin muu tauti. Lisäksi lapsi voi tartuttaa päivähoidossa olevat muut lapset. Näin päivähoitoon meno ei ole järkevää kenenkään kannalta. (lähde: sairaslapsi.com)

  • Lapsen vaatetukseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä asianmukainen vaatetus helpottaa lapsen leikkimistä ja liikkumista. Vaatteiden tulee olla sopivankokoiset, ei liian suuret tai pienet, riittävän lämpimät ja kurasäällä kuravaatteet ovat ehdottomat! Vaihtovaatteita kannattaa varata reilusti mukaan, samoin pienimmille lapsille vaippoja. Sekaannusten välttämiseksi vaatteet on hyvä nimikoida.

  • Hoitajalle kannattaa kertoa kaikista lapseen liittyvistä asioista, jolloin hoitajankin on helpompi huomioida lasta ja lapsen tarpeita yksilöllisesti.

  • Hoitaja on vaitiolovelvollinen lapseen ja lapsen perheeseen liittyvissä asioissa. Vanhemmat eivät myöskään saa levittää ja juoruta hoitajaan ja hoitajan perheeseen liittyvistä asioista.

  • Muista ilmoittaa hoitopaikkaan, kun lapsi on sairas ja on poissa, osoite tai työpaikka vaihtuu, puhelinnumero muuttuu, lasta hakee joku muu kuin vanhempi.
Varhaiskasvatusmaksut

Kunnallisen päivähoidon asiakasmaksut määräytyvät prosenttiosuutena perheen bruttotuloista. Maksut vaihtelevat perheen koon ja tulojen sekä hoitoajan mukaan maksuttomasta hoidosta enintään 290 euron kuukausimaksuun lasta kohden (1.8.2016 alkaen). Perhe toimittaa tuloselvityksen bruttotuloistaan hoitopaikkaan tai varhaiskasvatuksen toimistosihteerille. Tuloselvitystä ei tarvita, jos perhe suostuu korkeimpaan maksuun. Korkein maksu on maksettava myös silloin, jos tarvittavia tulotietoja ei toimiteta tai ne ovat puutteellisia. Maksun voi arvioida varhaiskasvatuksen sähköisessä asioinnissa.

Huoltajat saavat maksusta kirjallisen päätöksen. Maksut laskutetaan palvelun antamisesta seuraavan kuukauden puolivälissä.

Heinäkuu on maksuton kuukausi, jos lapsen hoito on alkanut viimeistään edellisen vuoden elokuun aikana. Jos hoito on alkanut myöhemmin, peritään myös heinäkuulta maksu. Maksu voidaan periä enintään yhdeltätoista kalenterikuukaudelta toimintavuoden aikana. Jos lapsi on päivähoidossa toimintavuoden kaikkina kuukausina ja lapsi on poissa päivähoidosta toimintavuoden aikana muusta syystä kuin sairauden vuoksi enintään kolme neljäsosaa kuukausimaksun perusteena olevien kuukausittaisten hoitopäivien määrästä, voidaan maksu periä 12 kuukaudelta. Poissaolopäiviä laskettaessa otetaan huomioon etukäteen ilmoitetut poissaolot. Päivähoidosta peritään koko kuukauden maksu jos lapsi on ollut hoidossa yhdenkin päivän. Jos lapsi on ollut poissa koko kuukauden, peritään puolen kuukauden maksu.

Kuukausimaksu määräytyy perhekoon mukaan maksuprosenttina tulorajan ylittävistä perheen kuukausittaisista bruttotuloista. Perheen kokona otetaan huomioon yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien puolisoiden alaikäiset lapset.

Tulorajat ja maksuprosentit tulorajan ylittävistä tuloista 1.3.2017 alkaen:


perheen henkilömäärä
  tuloraja € / kk *)   korkein masuprosentti
2   1 915   11,5
3   1 915    9,4
4   2 053    7,9
5   2 191    7,9
6   2 328    7,9

*) 1.8.2016 lähtien

Jos perheen koko on suurempi kuin kuusi, nostetaan maksun määräämisen perusteena olevaa tulorajaa 138 eurolla jokaisesta seuraavasta perheen alaikäisestä lapsesta.

Ylin kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksu on perheen

  • ensimmäiseltä lapselta 290 euroa kuukaudessa
  • ikäjärjestyksessä seuraavalta lapselta enintään 261 euroa kuukaudessa.

Seuraavista lapsista maksu on 20 prosenttia ensimmäisen lapsen laskennallisesta kokopäivähoidon maksusta. Perheen ensimmäiseksi lapseksi katsotaan aina nuorin päivähoitopalveluja käyttävä lapsi. Alin perittävä maksu on 27 euroa.

Tilapäinen lasten päivähoito perhepäivähoidossa ja päiväkodissa


Kokopäivähoidon maksu
  - ensimmäisestä lapsesta 20 €
  - perheen muista lapsista 10 €

Osapäivähoidon maksu
  - ensimmäisestä lapsesta 10 €
  - perheen muista lapsista  5 €

Hoitoaikaperusteisen asiakasmaksun perusteet kunnallisessa varhaiskasvatuksessa 1.8.2016 alkaen


Hoitoaikaperusteisen asiakasmaksun periaatteena on, että hoitomaksu määritellään varattujen hoitoaikojen mukaan. Mikäli hoitoaikoja ei pystytä ennalta arvioimaan, otetaan käyttöön 3 kuukauden seurannan jälkeen toteutuneiden hoitotuntien keskiarvo. Maksu vanhemmilta peritään ennalta ilmoitettujen hoitotuntien mukaan. Hoitoaikaperusteiset asiakasmaksut ovat joustavampia ja asiakasystävällisempiä varsinkin epäsäännöllistä hoitoa tarvitseville perheille ja vastaavat yhteiskunnallisesti paremmin nykyisen työelämän haasteisiin.

Maksutaulukko tuntiperusteista laskutusta varten

varattujen hoitotuntien
lukumäärä / kk

  hoitomaksu, prosenttia
kokopäivähoidon maksusuta

  hoitomaksu,
enintään € / kk

alle 50 tuntia
  30 %     87,00 €
51 - 85 tuntia   45 %   130,50 €
86 - 120 tuntia   70 %   203,00 €
121 - 160 tuntia   85 %   246,50 €
161 -   100 %   290,00 €


Huoltajat voivat seurata käyttämiään hoitotunteja. Perheiden käyttämiä hoitoaikoja seurataan käyttöön otetuilla Läsnä- mobiilisovelluksella, jonka avulla läsnäolot kirjautuvat suoraan Effica- käyttöjärjestelmään.

Ateriat varhaiskasvatuksessa


Kokopäivähoidossa lapselle tarjotaan aamupala, lounas ja välipala. Vuorohoidossa olevalle lapselle tarjottavat ateriat vaihtelevat etukäteen ilmoitettujen hoitoaikojen mukaan. Päivällinen tarjotaan, mikäli hoidontarve jatkuu klo 17 jälkeen. Ruokalistat ovat nähtävissä päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Erityisruokavaliosta on toimitettava hoitavan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa koululaiselle tarjotaan välipala.


Lapsen tuominen ja noutaminen


Lapsen huoltajat ovat vastuussa lapsen turvallisuudesta päivähoitoon tultaessa siihen asti, kun lapsi on luovutettu työntekijöiden valvontaan ja vastaavasti hoitopäivän jälkeen vastuu siirtyy huoltajalle, kun lapsi on luovutettu huoltajan valvontaan. Lähtökohtana on, että huoltajat tuovat ja noutavat lapsen hoidosta. Joissakin tilanteissa on perheen kannalta kohtuullista, että joku muu tuo tai noutaa lapsen päivähoidosta. Näissä tilanteissa asiasta tulee neuvotella henkilökunnan kanssa.


Sairaan lapsen hoito


Sairasta lasta ei tuoda hoitopaikkaan. Perussääntönä voidaan pitää, että lapsen on hoitoon tuotaessa oltava ulkoilukelpoinen. Lapsen sairastuessa hoitaja ottaa yhteyttä huoltajaan, joka hakee lapsen pois hoitopaikasta.Vanhemmat usein tuovat lapsen herkästi hoitoon puolikuntoisena. Kannattaa kuitenkin muistaa, että muut hoitopaikan lapset tai hoitaja voivat saada tartunnan. 
Miksi lapsen on tärkeä nukkua?
Päiväkodissa päiväunet nukutaan n. klo 12- 14.  Pienten lasten kohdalla unentarve on suurempi, joten he saattavat nukkua yksilöllisten tarpeidensa ja rytminsä mukaan toisenlaisina ajankohtina.

Isompien lasten (n. yli 3-vuotiaiden) kohdalla pyritään lapsen unirytmin säännöllistämiseen: illalla tulisi mennä ajoissa nukkumaan, mikä yleensä edellyttää päiväunien nukkumista tarpeeksi aikaisin. Liian myöhään nukutut päiväunet viivästyttävät unen tuloa iltaisin ja pidentävät unia aamusta, eikä lapsi ole silloin välttämättä väsynyt ”päiväuniaikaan”. Aamuherätys em. tilanteessa puolestaan aiheuttaa lapselle univelkaa. Jos lapsi on tulossa iltapäivällä hoitoon ja hän tarvitsee päiväunet, hänet kannattaa tuoda aikaisemmin päiväkotiin päiväunia varten, mikäli päiväunien nukkuminen kotona on hankalaa tai ajankohdallisesti ongelmallista.

Päiväunet puhuttavat usein sekä vanhempia että varhaiskasvatuksen henkilökuntaa. Joku ei halua lapsen nukkuvan unia, joku taas ehdottomasti haluaa unet ja joku taas on vain lepäilyn kannalla. Päiväuniasioista kannattaa tarvittaessa keskustella henkilökunnan kanssa ja poikkeustapauksista neuvotellaan lapsen riittävän unimäärän turvaamiseksi. Lapsen pitää nukkua, koska:
 
  • lapsen hyvinvointi perustuu oikeaan nukahtamis- ja heräämisaikaan, unen riittävyyteen ja yhtäjaksoisuuteen sekä päiväuniin

  • uni on erittäin tärkeää aivojen toiminnalle, sillä uni tekee mahdolliseksi uuden oppimisen ja opitun muistiin palauttamisen ELI LAPSI OPPII VAIN NUKKUESSAAN

  • unen aikana erittyy kasvuun tarvittavaa hormonia ja myös tunne-elämän kannalta uni on tärkeää, sillä unessa lapsi käsittelee hänelle vaikeita asioita (lapset näkevät paljon unia)

  • uni vaikuttaa mielialaan ja keskittymiskykyyn

  • nukkuminen vahvistaa vastustuskykyä ja sairauksista toipumista


Kuinka paljon lapsen tulisi nukkua ?

  • alle kouluikäisen lapsen tulisi nukkua vuorokaudessa 12 tuntia

  • 3 – 6 vuotiailla päiväunet toimivat hermosoluja elvyttävästi

  • 3 – 6 vuotiaat menettävät päiväunensa helposti, jos asiaa ei vaalita. Useimmat tämän ikäiset lapset tarvitsevat päiväunet ja monessa tapauksessa päiväunitapa voidaan rakentaa uudestaan päivähoidossa

  • tutkimuksen mukaan oikein ajoitetut päiväunet eivät siirrä yöunen tuloa. Jos lapselle jää univelkaa, se siirtää unen tuloa illalla myöhäisemmäksi. Yliväsyneen lapsen univaikeudet ilmenevät nukahtamisvaikeutena.

 

Vinkkejä vanhemmille unen tulon helpottamiseksi illalla

  • vanhemmat vastaavat lapsen riittävästä unesta. Se on välittämistä ja huolenpitoa, vanhemmat itse välittävät lapselleen oikeanlaista asennoitumista unta kohtaa

  • ole johdonmukainen, määrätietoinen ja sovi selkeät säännöt nukkumaanmenoajasta

  • rauhoita iltahetki: säännölliset, tutussa järjestyksessä etenevät rutiinit helpottavat lasta ja luovat hänelle turvallisen olon

  • käykää yhdessä läpi päivän kuulumiset, myös huolet, vältä jännittäviä satuja ja videoita

  • pyri säilyttämään arjen rytmi myös viikonloppuna

  • anna lapselle mahdollisuus päivälepoon, jos hän ei kaipaa päiväunia (nukkuu yöllä 12 h)

  • lapsen tulisi nukahtaa omaan sänkyynsä. Jos lapsella on nukahtamisvaikeuksia, jää hetkeksi viereen odottamaan, mutta älä juttele lapselle

  • Yleensä lapset eivät pidä nukkumisesta päivällä, eivätkä nukkumaan menosta iltaisin. Vanhemman, kertokaa lapselle, miksi nukkuminen on niin tärkeää.