Siirry sisältöön
Kauppatoiminta käynnistyy

Maakauppojen perustaminen

Kiuruveden ensimmäinen maakauppias oli kelloseppäoppilas August Nylund. Hän jätti jo elokuussa 1861 kuvernöörille kauppapuodin perustamisilmoituksen Kiuruveden kylään tilalle no 19. Paikkakunnan toisena kauppiaana aloitti Hingunniemen isäntä talollinen Henrik Tikkanen, josta myöhemmin tuli valtiopäiväedustaja. Hän perusti puotinsa vuonna 1864 samalle tilalle kuin Nylund.

Vuonna 1910 Kiuruvedellä olivat seuraavat maakauppiastoiminimet:

Joachim Putkosen leski
A.E. Niskanen
Matti Pietikäinen
J.A.W. Wainoniemi
Kalle Kastari
Johan Mattila
Juho Montonen
J.R.N. Niskanen
Olli Saastamoinen

Muista kauppiaista poikkesi taustaltaan eniten Aittojärven kauppias Johan Mattila. Hän oli tullut tätä ammattia harjoittamaan Amerikasta saakka. 1910-luvulla kauppiaiden määrä lisääntyi huomattavasti, ja vuonna 1916 Kiuruvedellä toimivat seuraavat kauppiaat:

Kirkonkylä: Ambro Kärkkäinen, K.J. Huttunen, Pekka Niskanen, Jussi Korhonen ja Osuuskauppa
Ruutana: Jussi Huttunen
Sulkava: Matti Pietikäinen
Rytky: M. Heinonen ja Oskari Kastari
Koivujärvi: Olli Saastamoinen
Kalliojärvi: Ambro Kärkkäisen sivukauppa
Niemisjärvi: J.H.Wainioniemi ja Osuuskauppa
Aittojärvi: Johan Mattila
Remekselä: Pekka Niskanen
Teollisuuden alkuvaiheet

Myllyt ensimmäisinä teollisuuslaitoksina

Maalaisyhteiskunta aloitti teollisen toimintansa myllylaitoksina. Kiuruveden myllyt voidaan jakaa kahteen ryhmään: kotitarvemyllyihin ja jauhotullimyllyihin. Suurimmillaan kotitarvemyllyjen määrä oli 1890-luvun puolivälin tienoilla, jolloin niitä löytyi kunnan alueelta yli 50. Tunnetuimpia kiuruvetisiä myllynomistajia olivat pitkänkosken mylläri Vilhelm Hyvönen ja useamman myllyn hallitsija liikemies Matti Pietikäinen.

Sahojen perustaminen

Yksi Ylä-Savon vanhimmista sahoista sijaitsi Iisalmen Salahmilla. Siellä sahaustoiminta alkoi jo 1830-luvulla. Sahateollisuudella oli Kiuruvedellä autonomian aikana sangen vähän merkitystä. Sahojen määrä oli vähäinen ja perustaminen aloitettiin varsin myöhään.

Kiuruveden sahahankkeet alkoivat vasta 1890-luvulla. Talolliset Herman Pennanen ja Heikki Lind anoivat sahan perustamislupaa Ryönänkoskeen, jossa heillä oli jo mylly toiminnassa. Pennanen sai vuonna 1901 luvan aloittaa sahaamisen. Tämä Mäntyjuotin saha oli Kiuruveden ensimmäinen. Vuonna 1906 aloitti toimintansa paikkakunnan ensimmäinen höyrysaha. Siinä oli yksi raami ja halkosirkkeli. Kone kehitti peräti 11,5hv.

Käsiteollisuus ja muu teollisuus

Käsityön ja teollisuuden merkitys kiuruvetisten työllistäjänä ei ollut autonomian aikana kovin suuri. Yleisimmät käsiteollisuuden ammatit olivat suutari, räätäli, kelloseppä ja läkkiseppä.

Vuonna 1904 seuraavat kiuruvetiset tekivät teollisuushallitukselle ilmoituksen käsityöammatistaan:

nahkurinverstas: Kalle Leinonen, Paavo Rönkä
sarka -kankaan valmistus: Paavo Tabell
levyseppä: Antti Trpeinen
räätäli: Jafet Huttunen, Paavo Hyvönen, Kalle Hyvönen
suutari: Petter ja Johan Kärkkäinen
kelloseppä: Tuure Kainulainen

Kiuruveden muu teollinen toiminta oli vähäistä. Huomattavimmat yritykset olivat tiilenvalmistuksen alalla, jota vuosisadan alussa lienee harjoitettu muutamissa perheyrityksissä. Merkittävimmäksi kohosi sahan- ja myllynomistaja Kalle Pekka Lappalaisen liiketoiminta. Tiilillä oli hyvä menekki ja niitä myytiin lähikuntiinkin: Pyhäsalmelle, Iisalmen alueelle, Kuopioon ja Leppävirralle saakka.

Paikkakunnalla oli toinenkin huomattava tiilen valmistaja. Vuonna 1907 aloitti tiilien teon Ryönänjoella Mäntylän Pekka eli Pekka Niskanen. Autonomian lopulla 1916 aloitti kirkonkylällä toimintansa Pekka Wäisäsen omistama virvoitusjuomatehdas. Aluksi hän teki itse kaiken työn. Tehtaassa oli yksi limonadikone ja yksi pullon korkkauskone. Juomat menivät hyvin kaupaksi, sillä ensimmäisenä vuonna hän valmisti 40 000 pulloa virvoitusjuomaa, joiden myyntiarvo oli 6400mk. Toiminta jatkui 1950-luvulle saakka.