Siirry sisältöön

Onnela & Toivola 

 Niemistenkatunäkymä 3 – Kopio.jpg

Kauppapalvelija Paavo Tertullianus Niskanen osti Alfred Ruotsalaiselta vuonna 1903 Onnelan tontin, jolla oli kolme rakennusta. Vuonna 1919 Niskanen osti Onnelan vierestä vielä toisen palstan nimeltä Toivola.

Kaupparakennus asuntoineen rakennettiin vuonna 1904. Talo tehtiin vanhoista hirsistä. Niemiskyläläinen kauppias J.A. Vainoniemi, rouva Hilda Niskasen veli, suunnitteli rakennuksen. Ovi sijoitettiin nurkkaan, jotta tulija näkisi heti koko myymälän. Kaupan julkisivuissa heijastui 1800-luvun lopun tyypillinen nikkarityyli, jolle ominaisia olivat monimuotoiset kattojen poikkipäädyt, "rontat". Niskanen piti isoa kauppaa ja rakensi varastoja pihan ympäri. Myös navetta ja heinälato tarvittiin.

Vuonna 1924 Ambro Kärkkäinen osti tontin rakennuksineen. Rakennuksessa toimi nyt Kiuruveden ensimmäinen maito- ja ruokakauppa. Talon toiseen päähän tuli Raatikaisen kahvila, joka nimeään vaihdellen toimi aina vuoteen 1942. Kahvilan jatkona oli suuri huone, jossa pidettiin mm. käräjiä ja muutaman kerran rippikoulukin. Tontilla olivat myös Mähösen räätälinverstas sekä Miettisen leipomo.

Lauri Salminen osti kiinteistön vuonna 1935. Salmiset lopettivat säännöstelyn aikana ruokatavaran myymisen ja keskittyivät kenkiin, kankaisiin ja valmiisiin pukimiin. Ikkunat vaihdettiin suuriksi näyteikkunoiksi vuonna 1952. Rakennus vuorattiin, katolla olleet "rontat" purettiin ja ulko-ovi siirrettiin keskelle julkisivua vuonna 1954. Salmisen kauppa suljettiin vuonna 1968.

Rakennus siirtyi Sirkka ja Heikki Lappalaisen omistukseen vuonna 1981. Se peruskorjattiin ulkopuolelta vuonna 1991. Rakennuksen sisätiloja muutettiin niin, että rakennukseen tuli kolme liikettä. Julkisivut ovat peräisin 1980-luvun lopun korjauksista.

Asuinrakennus on peräisin 1870-luvulta. Rakennusta korotettiin vuonna 1959. Tontilla olleessa ulkorakennuksessa sijaitsi palokunnan varasto ennen paloaseman rakentamista (1949).
 

Vanha meijeri

Kiuruveden ensimmäisen ostomeijerin perusti kauppias J. Puustinen 1880- ja -90 -lukujen vaihteessa. Myöhemmin Juho Kärkkäinen ja Ville Tikkanen perustivat myös ostomeijerit. Ne kävivät pieniksi, ja niin alettiin perustaa yhtiömeijereitä mm. Hingunniemeen, Hautajoelle, Lapinsaloon, Ryönänjoelle ja Remeskylään.

Vuoden 1901 osuustoimintalaki mahdollisti osuusmeijereiden perustamisen. Uuden meijerin perustava kokous pidettiin samana vuonna Joppilassa. Päätettiin ostaa J. Puustisen meijeri kalustoineen. Nimeksi tuli "Kiuruveden kirkonkylän osuusmeijeri". Samoihin aikoihin perustettiin Kiuruvedelle useita osuusmeijereitä. Vuonna 1908 saatiin uusi meijerirakennus, jonka suunnitteli Hankkija. Ensimmäisen kerran sitä laajennettiin vuonna 1930, jolloin laajennusosaan sijoitettiin kerman vastaanottopuoli. Vuonna 1935 rakennettiin Eino Mikkosen piirustusten pohjalta jäähuoneen päälle viisi asuinhuonetta. Vuonna 1938 ryhdyttiin vastaanottamaan myös maitoa ja meijeri muuttui maitomeijeriksi. Rakennusta laajennettiin 1950- ja 60 -lukujen vaihteessa, jolloin tehtiin maidon vastaanottohuone ja lämpökeskus. 1960- ja 70-luvuilla tehtiin useita laajennuksia ja muutoksia. Vuonna 1979 siirryttiin voimariinin valmistukseen ja vuonna 1984 valmistui voimariiniosasto. Meijerin toiminta päättyi vuonna 1996. Rakennuksessa on toiminut syksystä 2008 lähtien Yrityspuisto Leivonen.

Meijerin alueella olevat vanhat sahaan liittyvät rakennukset ovat jäänteitä varhaisesta teollisuustoiminnasta. Teollisuusmies K.P. Lappalainen perusti saha-, mylly- ja höylälaitoksen meijerin läheisyyteen vuonna 1909. Saha tuhoutui tulipalossa vuonna 1926. Uusi saha valmistui pian, mutta toiminta ei jatkunut enää yhtä vilkkaana. Antti Matikka osti sahan vuonna 1941 ja rakennutti vuosikymmenen loppupuolella uuden puusepänverstaan. Saha ja puusepänverstas siirtyivät meijerin omistukseen 1950- ja 60 -lukujen vaihteessa. Vuodesta 2002 lähtien rakennus on ollut yrityskäytössä. Sahan yhteydessä toimi myös Kiuruveden Sähkö Oy, jonka Hautajoki Oy osti vuonna 1945 ja edelleen pari vuotta myöhemmin Savon Voima Oy.

Meijerin alueella ovat arkkitehti Aarne Timosen suunnittelema vuonna 1953 valmistunut 2-kerroksinen asuinrakennus ja Veikko Larkaksen suunnittelema vuonna 1961 valmistunut konttori- ja asuinrakennus.
 

Osuuspankki 

 IMG_5772 – Kopio.JPG

Vuonna 1901 voimaan tullut osuustoimintalaki kehitti pankkitoimintaa Kiuruvedellä. Ensimmäiset osuuskassat perustettiin vuonna 1904 Sulkavalle ja Luupuvedelle. 19.11.1906 perustettiin Koskenjoen Osuuskassa. Toiminta ei jostakin syystä päässyt alkamaan, ja kassa siirtyi vuonna 1907 kirkonkylään, jossa toiminta alkoi Kiuruveden Osuuskassan nimellä. Yhteensä osuuskassoja perustettiin 11. Aloitteentekijöinä olivat viljelijät, ja pyrkimyksenä olikin viljelijäväestön aseman parantaminen sekä ammattitaidon kohottaminen. Osuuskassojen yhteistoiminta tiivistyi, kun vuonna 1925 perustettiin Kiuruveden Osuuskassojen liitto R.L. Vuonna 1952 yhdistettiin viimeinenkin kassa Kiuruveden kirkonkylän Osuuskassaan.

Aluksi Osuuskassa toimi Kiuruveden Osuusmeijerillä ja vuosina 1929-31 Osuuskauppa Elon asuntolassa, kunnes se siirtyi vuonna 1935 nykyiselle paikalleen vuokralle. Rakennus oli alkuaan yksikerroksinen, mutta pankki korotti sitä toisella kerroksella. Osuuspankki toimi tässä rakennuksessa vuoteen 1951, jolloin sen viereen valmistui arkkitehti Aarne Timosen suunnittelema uusi pankkikiinteistö. Ensimmäisessä kerroksessa olivat tilat pankille ja pienliikkeille (radio-, huonekalu- ja käsityöliikkeet, kemikalio ja kampaamo) sekä toisessa ja kolmannessa kerroksessa asuinhuoneistot. Kellarissa olivat karstaamo, kehräämö ja pesula. Kiinteistön omisti Kiuruveden Kassatalo Oy, vuodesta 1959 lähtien Kiuruveden Osuuskassa. Rakennusta laajennettiin jo vuonna 1959 Aarne Timosen suunnitelmien mukaan suurentamalla pankkisalia. Vuonna 1980 valmistui Insinööritoimisto Esko Savolaisen suunnittelema laajennus.
 

Pakastiainen

Pakastiainen 2a – Kopio.jpg 

Pakastiaisen liiketalon rakennutti A.E. Niskanen vuonna 1923. Rakentajana oli Robert Tikkanen. Perustan lohkokivet hakattiin Koskenmäestä. Niskasella oli rakennuksessa vaate- ja kangaskauppa. 1940-luvulla yläkertaan rakennettiin kaksi huoneistoa. Veikko Kämäräinen osti rakennuksen Marjatta ja Paavo Gratilta 1950-luvulla. Tällöin rakennuksessa toimivat baari, asuntotoimisto ja parturi, osa huoneista oli asuntoina. Rakennusta laajennettiin vuosina 1961 ja 1972. Asematien puolelle aikojen kuluessa tehdyt näyteikkunat ovat muuttaneet rakennuksen alkuperäistä julkisivua. Pakastiainen edustaa 1920-luvun alun hirsistä liike-asuinrakennustyyppiä ja on Asematien varrella ainut tämän aikakauden edustaja. Pakastiainen on purettu.
 

Pankkila

 IMG_5785 – Kopio.JPG

Pohjoismaiden Yhdyspankki perustettiin kauppiaiden ja yrittäjien piirissä vastapainoksi Säästöpankille, Osuuskassalle ja Säästökassalle. Pankki osti vuonna 1916 A.E. Niskaselta puurakenteisen, vuonna 1905 rakennetun kauppa- ja asuinkartanon, jossa se toimi pitkään. 1950-luvun alussa tuli ajankohtaiseksi pankkirakennuksen uusiminen. Vanha puurakennus purettiin, ja sen paikalle valmistui vuonna 1952 uusi, arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema pankkirakennus. Siihen sijoittuivat pankkisali ja erillinen myymälä sekä toiseen kerrokseen kolme huonetta. Pohjoismaiden Yhdyspankki toimi rakennuksessa vuoteen 1965 saakka.
 

Tapiola

 Tapiola_2 – Kopio.JPG

Vuonna 1917 rakennettu rautatie ja myöhemmin rakennettu asema vetivät lähistölleen liiketoimintaa. Ensimmäisen kahvilan, Otavan, rakensivat Lydia ja Väinö Lilja vuonna 1928 aseman viereen. Kun rautatieliikenne oli vilkasta, rakensivat Liljat kymmenen vuotta myöhemmin myös matkustajakodin. Se toimi 1950-luvun alkuun saakka, jolloin se tuhoutui tulipalossa.

Heikki Tenhunen ja Antti Mehtonen ryhtyivät puuhaamaan uutta matkustajakotia Asematien varteen. He ostivat tontin Kallion tilalta ja tilasivat piirustukset Iisalmesta A. Kettuselta vuonna 1952. Rakennukseen tuli majoitushuoneiden lisäksi ravintola, keittiö, konttori ja myymälä sekä kellariin leipomo. Leipomotoiminta loppui jo ensimmäisinä vuosina. Uudeksi omistajaksi tuli melko pian Väinö Kumpulainen, joka vuokrasi rakennusta matkustajakotikäyttöön. Vuonna 1956 Tapiolan ostivat Puputit, jotka jatkoivat matkustajakodin pitämistä. Nimensä Tapiola on saanut siitä, että siellä yöpyi usein Tapiola-yhtiön herroja. Alkuaan rakennus oli nimeltään Kalakukko.
 

Työväen osuuskauppa, Kauppamäki

IMG_5786 – Kopio.JPG
Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Toukokuussa 1907 yhdistys päätti kokouksessaan Ana Karhusen talossa ostaa oman talon tontteineen kauppias Alfred Ruotsalaiselta. Myös osuustoiminta-aate kaupan alalla virisi työväestön keskuudessa, ja niin pidettiin Kiuruveden työväen osuuskaupan perustava kokous työväentalolla vuonna 1907. Perustajina olivat mm. Adam Ruotsalainen (kansanedustaja 1908-09) ja Rosa Ruotsalainen. Osuuskaupan säännöt vahvistettiin, ja myymälähuoneistoksi vuokrattiin tilaa työväentalolta. Myymälä avasi ovensa lokakuussa 1907. Osuuskaupan toiminta vakiintui vähitellen, ja jo 1920-luvun lopulla tuli ajankohtaiseksi uuden liiketalon rakentaminen. Taloustilanteen ja tonttikiistan vuoksi rakentaminen siirtyi 1930-luvun loppuun. Piirustukset laati KK:n rakennusosastolla N. Pulkka, ja uusi funktionalismia edustava kaupparakennus valmistui vuonna 1938. Ensimmäiseen kerrokseen tulivat maito-, leipä, liha-, sekatavara-, maatalous-, kangas- ja jalkinemyymälät, toiseen kerrokseen kahvila ja toimisto sekä johtajan asunto. 1960-luvulla tyhjilleen jäänyt vanha työväentalo liitettiin E. Kaurasen suunnitelmien mukaan myymälään. Väliaikainen kauppa purettiin pois, ja uusi laajennusosa rakennettiin vuonna 1963. Tällöin osuuskauppaa alettiin kutsua Kiutoksi. Kiuto fuusioitiin Osuusliike Ylä-Savoon vuonna 1971 ja 1980-luvulla Osuuskunta Ekaan.