• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

Sulkavanjärvi

Kalimo

Kalimon asuinrakennus – Muokattu.JPG 

Kalimon tila on muodostettu yhdistämällä Matti Pietikäisen toimesta useita tiloja vuonna 1909. Aikaisemmin tilan nimi oli isojaosta lähtien ollut Paloharju. 1800-luvulla tilalla oli asunut Kärkkäisiä ja Räisäsiä. Vuonna 1903 tilan osti Matti Pietikäinen, joka oli merkittävä liikemies, laivuri, sahojen omistaja, kauppias sekä maanviljelijä, joka harjoitti myös rakennustoimintaa. Kauppareitit suuntautuivat Pietariin ja omilla laivoilla Itämeren rannikkokaupunkeihin saakka. Aluksi Matti Pietikäinen toimi Ruotsalaisen kaupassa kirkolla, sittemmin Puustisen Sulkavanjärven Muhkan sivumyymälässä, jonka hän myöhemmin osti. Kalimon talosta muodostui Pietikäisen liiketoimien keskuspaikka. Rakennuksessa oli kauppa ja postikonttori. Pietikäinen omisti useita tiilitehtaita ja Kalimon lähellä oli myös saviruukkutehdas ja meijeri. Maatiloja Pietikäisellä kerrotaan olleen noin 40. Kalimosta muodostui vähitellen huomattava viljelystilakin, jota hoiti Reeta-emäntä.

Räisäset rakensivat asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen vuosina 1897-98. Matti Pietikäinen korotti rakennusta toisella kerroksella vuonna 1910. Ulkoverhous lienee tehty pian korottamisen jälkeen. Sisätilat on peruskorjattu vuonna 1978.

Pihapiirissä on Pietikäisen rakennuttama kivinavetta ja aittarakennus, kauempana Pielaveden tien varressa riihi.

Leppiaho

Leppiaho on ollut Kuonanojan suvulla vuodesta 1848 lähtien. Ennen vuotta 1947 tila oli Jauhiaisilla. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1914. Rakennus paloi osittain vuonna 1997. Säilyneen tupaosan jatkoksi on rakennettu laajennus 200-luvun alussa. Leppiahossa toimi Osuuskassa 1920- ja 30-luvuilla. Pankkitoiminta pelasti monta pienviljelystilaa joutumasta vasaran alle 1930-luvun pulavuosina.

Tilalla on vuonna 1799 rakennettu eloaitta, jonka seinään on kiinnitetty Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpi. Pihapiirissä on myös puotirakennus. Pihatietä ja pihapiiriä reunustavat kookkaat pihapuut.

Muhka

 Muhka – Muokattu.JPG

Muhkan tila on lohkottu Piekäisestä. Tilalla on toiminut kestikievari ja siellä oli kylän ensimmäinen puhelin sekä meijeri ja kylän ensimmäinen kauppa Puustisen sivuliikkeenä 1890-luvulla.

Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1846. Rakennuksen toisessa päässä on tupa ja toisessa kaksi kamaria. Keskelle jäävät keittiö, ruokahuone, kamari ja eteinen. Rakennus vuorattiin ja ikkunat uusittiin 1920-luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin tehtiin tupaan uusi leivinuuni hakatuista kivistä. 1940-luvulla rakennettiin kellari betonista. Talon länsipäädyssä on kiviholvikellari, joka lienee tehty yhtä aikaa rakennuksen perustusten kanssa.

Piekäälä

Piekäälän tila on Kiuruveden vanhimpia - tilalla on asuttu jo 1500-luvun puolivälissä. Tilan nimi on ollut alkuaan Mattila.

Tilan rakennukset muodostavat harvinaisen laajan (noin 20) hirsirakennuksen ryhmän. Savupirtin, "Mattilan tuvan", on rakennuttanut Matti Pietikäinen. Päätyhirressä on vuosiluku 1860 ja nimikirjaimet MP. Pirtin jatkeena ollut kamariosa on purettu pois. Sisällä on tiilistä muurattu uuni, jonka yläosassa on kolme savuaukkoa. Ikkunat ovat vuosisadan alusta. Nykyisin rakennuksessa on monipuolinen kotimuseo.

Viime vuosisadalta peräisin oleva riihi on säilynyt hyväkuntoisena. Sen parret ja lattia ovat alkuperäiset. Kiuas on purettu. Ruumenus on hirsirakenteinen ja harjakattoinen. Piekäälässä on säilynyt useita aitta- ja talousrakennuksia, mm. kaksi aittaryhmää. Pihapiirissä olevista aitoista vanhempi on rakennettu vuonna 1814. Kauempana olevan aittaparin vanhemman aitan lukossa on vuosiluku 1815. Puotirakennus ja asuinrakennus ovat 1920-30-luvuilta.

Sulkavanjärven kirkko

Kirkon ja hautausmaan rakentamista Sulkavanjärvelle pohdittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1904. Hanketta varten perustettiin Rukoushuoneyhdistys. Ensin toteutettiin Roviomäelle hautausmaa, joka vihittiin käyttöön vuonna 1948. Siihen tuli 930 hautapaikkaa. Hautausmaan viereen rakennettiin vuonna 1949 väliaikainen kelloteline, johon hankittiin Tampereelta 250 kg painava kello. Rukoushuoneyhdistys keräsi jatkuvasti varoja kirkon rakentamiseksi. Kiuruveden ja Pielaveden seurakuntien tukemana, puutavaralahjoitusten ja velkavarojen turvin kirkon rakentaminen käynnistettiin. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Olavi Rautio ja sen urakoi Antti Nissinen, mutta talkootyötäkin tehtiin lähes 1000 miestyöpäivää. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin tammikuussa 1965, ja piispa Olavi Kares vihki kirkon syksyllä. Kirkkoa laajennettiin seurakuntasalilla vuonna 1972. Wc- ja eteistilat rakennettiin vuonna 1989.

Sulkavanjärven entinen koulu

Koulu käynnistyi Sulkavanjärvellä heinäkyläläisten kanssa tilapäistiloissa 1897. Oma koulu saatiin 1898. Koulun ylläpito oli talollisten vastuulla, kunnes kunta lunasti sen vuonna 1902.

Rakennuksessa oli yksi luokka, joka osoittautui jo alun perin liian pieneksi. Tilanpuute kasvoi, kun oppivelvollisuus astui voimaan 1926. Koulua laajennettiin siipirakennuksella ja siihen tuli nyt kaksi luokkaa, eteinen ja kaksi asuntoa. Oppilasmäärä pieneni, kun Salmenkylän koulupiiri erotettiin 1925. Kansakoulu muuttui peruskoulun ala-asteeksi samoihin aikoihin, kun rakennus peruskorjattiin 1976-77. Entinen huonejako muuttui vastaamaan peruskoulun vaatimuksia. Koulun ja asunnon sisäänkäynteihin rakennettiin katokset ja rakennuksen taakse erillinen lämpökeskus. Siipirakennukseen jäi pieni asunto.

Navetassa sijainnut ulkokäymälä oli käytössä niin kauan, kun korjaustyöt koululla valmistuivat. Keittolassa tehtiin puukäsitöitä. Remontin valmistuttua piharakennukset purettiin.

Sulkavanjärven koulun oppilasmäärä laski maaltapaon vuosina. Koulu lakkautettiin v. 1996. Sulkavanjärven kylätoimikunta perusti Aapiskukko ry:n, jolle Kiuruveden kaupunki myi vuonna 1996 koulukiinteistön ja vuokrasi tontin.

Sulkavanjärven entinen kauppa

Sulkavalla puuhattiin osuuskaupan perustamista 1910-luvulla, mutta jäsenpohjaa ei saatu riittävän laajaksi. Vaaraslahtelaiset ehtivät edelle ja perustivat osuuskaupan sivumyymälän Sulkavalle vuonna 1917. Talossa toimi myös myös Sulkavanjärven posti. Parantuneet liikenneyhteydet kirkonkylälle, autoistuminen ja myymäläautot pienensivät kylän kauppojen myyntiä, ja Sulkavanjärven Osulankin toiminta päättyi 1960-luvulla.

1910-luvulta peräisin olevaan, yhtenäiseen rakennusryhmään kuuluvat asuinrakennuksen lisäksi varastorakennus, aitta ja sauna.

Syvänsaari

Syvänsaari on ollut Honkarannan Lassilan ja Ylä-Lassilan yhteinen saaripalsta. Saaren ensimmäisestä asukkaasta ei ole tietoa. Räätäli Otto Savolainen asettui Ameriikasta tulonsa jälkeen pysyvästi asumaan Syvänsaaren torppaan. Sulkavanjärvellä oli Ameriikan kuume kovimmillaan 1900-luvun alussa. 1930-luvulle tultaessa tilalla oli 125 kanaa ja alle 6 kk ikäisiä kanoja 800, munanhautomakone ja kenoemo 500 poikasta varten.

Tilan pihapiiri sijaitsee Sulkavanjärven Syvänsaaressa. Tilalla on kaunis, hyvin säilynyt, jyrkkäkattoinen kivinavetta, jonka ullakko-osa on lautarakenteinen. Rakennus on yksi harvoista Kiuruvedellä säilyneistä kivinavetoista. Pihapiiristä hieman kauempana, Syvänsaaren ja Pirttisaaren välisen kapean salmen rannalla 2-huoneinen aitta ja sauna.