• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

Salmenkylä

Saarela

 IMG_5023 – Muokattu.JPG

Saarelan aitoista vanhempi, suola-aitta, on vuodelta 1751 ja se sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Siihen on suolattu talon lihat ja kalat koko vuoden tarpeisiin. Jauhoaitta vuodelta 1759 on siirretty nykyiselle paikalleen samasta pihapiiristä 1970-luvulla. Molempien aittojen päädyissä on ulkonevat otsat

Salmenkylän entinen koulu

Vuonna 1924 rakennetun Salmenkylän koulun suunnitteli Filip Ronimus. Rakennukseen tuli luokka, veistosali ja oppilaseteinen sekä asunto. Peruskivet louhittiin läheltä rakennuspaikkaa Peltoniemen maalta. Rakennuksen urakoi Matti Pietikäinen, joka toimitti myös rakennushirret omasta metsästään uittamalla ne koulun rantaan.

Koulunkäynti alkoi vuonna 1925. Koulu toimi aluksi supistettuna, mutta muuttui kaksiopettajaiseksi 1948. Rakennus vuorattiin peiterimaludoituksella ennen sotia.

Koulu lakkaitettiin vuonna 1969 ensimmäisenä kouluna Kiuruvedellä ja koulupiiri sulautettiin Rytkyyn. Kupunki myi kiinteistön vuonna 1998 yksityisille, jotka ovat kunnostaneet rakennuksen. Pihapiirissä ollut keittola- ja saunarakennus sekä liiteri on purettu.

Salmenkylä

Sulkavanjärven lounaisrannalla sijaitsevat Suikaisenniemen ja Hyvölänniemen, Mäkilahden ja Rakennuslahden seudut ovat perinteisen asutuksen ja viljelyn muokkaamaa pienipiirteistä asutusmaisemaa, jota pitkäaikainen laidunnus on jalostanut. Maiseman erityispiirteitä ovat voimakkaasti polveileva rantalinja, kapeat salmet ja niemet ja taitavasti maastoa seurailevat tiet. Rantakumpareilla sijaitsevista pihapiireistä avautuvat huikaisevan kauniit näkymät. Suikaisenniemelle kuljetaan kapean, molemmin puolin metsälaitumien reunustaman kannaksen yli. Niemiä yhdistää rakennussalmen ylittävä silta.

Niemissä on asuttu jo varhain. Vanhapihasta on löydetty kivikautinen kivitaltta. Perimätiedon mukaan Sulkavan ensimmäinen talo syntyi Karelinniemeen Pielaveden puolelle ja toinen talo Hyvölänniemeen, nykyisen vanhapihan tienoille. Myös Saarelan aitat 1700-luvulta kertovat alueen varhaisesta pysyvästä asutuksesta.