• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

Lahnanen

Kuusela

Kuusela on lohkottu Purolasta, joka taas on kuulunut alkuaan Pekkalan tilaan. Asuinrakennus valmistui vuonna 1946, aikana jolloin kaikista rakennustarvikkeista oli puutetta: ei ollut sementtiä eikä nauloja. Rakennus tehtiin luonnonkiviperustukselle hirsistä. Kuisti on lautarakenteinen. Perusmuuriin valettiin myöhemmin betonikuori. Alkuaan kateaineena oli päre. Huoneet levytettiin vuonna 1957. Rakennuksessa toimi E-liikkeen kyläkauppa 1950- ja 60-lukujen vaihteessa.


Lahnavuoren muistomerkki

Vuosituhannen alkupuolella liikkuivat Ylä-Savon alueella hämäläiset ja savolaiset eräretkillä käyttäen väylinä vesireittejä. Ryhmien välillä syntyi riitoja nautinta-alueista. Kun riidat eivät loppuneet, puuttui valtiovalta asiaan. Vuonna 1415 pidettiin ensimmäinen rajankäynti. Raja päättyi epämääräisesti pohjoisessa johonkin paikkaan Maanselällä. Raja ei tyydyttänyt kumpaakaan osapuolta, ja riitaisuudet jatkuivat. Toinen rajankäynti pidettiin vuonna 1446. Rajakirjassa mainittiin rajan tulevan etelästä Kiurujärvelle, Luupujärvelle ja viimein Kalliovuorelle eli Maanselälle, Lahnakalliolle, jossa Venäjän, Pohjanmaan, Savon ja Hämeen rajat yhtyivät. Vasta kolmannen kerran pidetty rajankäynti vuonna 1452 vakiinnutti tilanteen. Tämä merkitsi sitä, että Kiuruveden kohdalla heimorajana tuli olemaan nykyinen lääninraja.

Vanha kansanmuistannainen kertoo, että rajankäynnin päättäjäisiksi pidettiin rajan pohjoispäässä Lahnakalliolla jumalanpalvelus, jossa Pyhäjoen rovasti saarnasi tekstistä: "Kalliot ovat maan sitehet". Toimitus oli ollut juhlallinen, ja kalliolle oli levitetty punainen matto. Ilmeisesti tämä oli ensimmäinen Kiuruveden tienoilla pidetty jumalanpalvelus.

Rajapyykin kohdalle on koottu kiviä noin 2x2.2 m alueelle noin puolen metrin korkuiseksi jalustaksi. Keskellä on noin 0.9 m korkea ja 0.5 m leveä kivipaasi, johon on kaiverrettu vene ja risti. Alempana olevan epämääräisen kuvion voisi tulkita kruunuksi.


Pekkala

Pekkalan aitta on peräisin 1700-luvulta. Rakennus on kerran purettu ja hirret käännetty. Se toimi tilan vilja- ja jauhoaittana, jossa oli laarit rukiille ja ohralle. Viljalaarien loveukset näkyvät hirsiseinissä ulkopuolella.