• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta
Etusivu / Tietoa Kiuruvedestä / Historiaa / Asutus ja väestömäärän kehitys

Asutus ja väestömäärän kehitys



Milloin Kiuruvesi sai vakinaisen asutuksensa ja ketkä olivat ensimmäisiä asukkaita?

Kiuruveden alueella oli 1500-luvun puolivälissä seitsemän taloa. Neljä oli Kiurujärven ympäristössä ja kolme pohjoisempana latvavesillä.

- Kiurunniemellä lähellä Kiurujoen niskaa oli Niko Pietikäisen talo.
- Kiurujärven eteläpäässä sijaitsi Mikko Kiiskisen talo.
- Kiurujärven länsirannalla asusti Niko Kaikkonen.
- Kalliojärven itärannalla Pekka Kärkkäinen.
- Ryönänniemestä pohjoiseen Kiurujärven länsirannalla oli Luhmäen talo, Henrik Heikurinen.
- Kiuruveden läntisin talo sijaitsi Vaaksjärven eli Vapjärven pohjoisrannalla, isäntänä oli Tuomas Hyvärinen.
- Näläntöjärven länsirannalla asusti Tuomas Tihinen.


Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon ihmisiä Kiuruvedellä asui 1550-luvun vaihteessa.


Kiuruveden asukasluku kylittäin vuonna 1625

(perustuu vuoden 1625 myllyluetteloon)

Kylä Ruokakuntien määrä Aikuisten määrä

Luupujärvi 12 27
Sulkavanjärvi 6 14
Hautajärvi 7 21
Niemisjärvi 7 21
Kiuruvesi 6 16

Yhteensä 38 99

Kiuruveden asukasluvun kehitys 1775 - 1875

Vuosi 1775 1790 1815 1835 1855 1875

Asukasluku 1287 1821 2306 2818 4525 5711


Kyseinen sadan vuoden aika oli siis todellisen väestöräjähdyksen kautta Kiuruvedellä, jolloin asukasluku melkein viisinkertaistui. Tämä ei ollut ainoastaan Kiuruvetinen ilmiö, vaan kehitys oli samansuuntainen Savossa ja koko valtakunnankin alueella. Kiuruvedellä kasvu oli kuitenkin keskimäärin nopeampaa kuin muualla Savossa.

Nälkävuosien aikana 1860-luvulla kuolleisuus oli suurta. Vuonna 1867 kiuruvedellä kuoli 365 ja vuotta myöhemmin 458. Yleisimpinä kuolemansyinä olivat nälkä ja lavantauti. 1870-luvulla kuolleisuus kääntyi laskuun.


1900 - 2010

Vuosi                    1900        1920        1940        1960        1980        2000        2010

Asukasluku         10000       12000      13000      16583     12050       10357       9157 


Väestömäärän kasvu oli voimakkainta 1880-luvulla, mikä johtui osittain alueliitoksista. 1940-luvun kasvun aiheutti siirtoväen asuttaminen vuosikymmenen lopulla. Kunnan väkiluku kääntyi jyrkkään laskuun erityisesti 1960-75. Syynä oli syntyvyyden romahtaminen ja muuttoliikkeiden voimistuminen: kuolleisuus jopa ylitti syntyvyyden.