• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

Maisema

Kiuruveden pohjoisosa on karua, ylävää ja suhteellisen tasaista Suomenselän seutua. Soita on runsaasti ja niiden halki luikertelee puroja ja latvajokia yhtyen harvakseltaan järviksi. Asutus on melko harvaa.

Kiuruveden kaakkoisosa on runsasjärvistä, maastoltaan kumpuilevaa ja vaihtelevaa Pohjois-Savon järviseutua. Aluetta luonnehtivat luoteesta kaakkoon kulkevat selänteet, jyrkänteet ja laaksot. Asutusta on mäkien lakialueilla, selänteiden rinteillä tai laaksoissa ja rantakumpareilla.

Kiuruveden lounaiskulma, Koivujärven seutu, on luonteeltaan Keski-Suomen järviseudulle ominaista karujen ja kirkasvetisten järvialtaiden aluetta.

Kiuruveden keski- ja eteläosien vesireittien ympäristöt ovat tiheimmin asuttuja. Näillä keskeisillä alueilla maisemaa hallitsee maatalousmaisema. 15 % kunnan pinta-alasta on peltoa.

Kiuruveden korkeimpia paikkoja ovat pohjoisessa Mustamäki (220 m) ja Pihlajamäki (207 m), lounaisosassa toinen Pihlajamäki (206 m) ja Mikkolanmäki (201 m).

Maisemakohteita

  • Koskenjoen jokivarsiasutus on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja maakunnallisesti merkittävä maisema-alue.
  • Paloniemen rantaniitty, metsälaidun ja haka Luupuvedellä sekä Martikkalan hakamaat Aittojärvellä ovat maakunnallisesti merkittäviä perinnemaisemia
  • Närhensurmanputous sijaitsee Aittojärvellä Vaaksjärvestä lähtevässä Vaaksjoessa. Närhensurmankoski on 700 m pitkä koski, jolla on pudotusta 14 m. Nimensä koski on saanut Närhi-nimisen hukkuneen uittomiehen mukaan. Keväällä tulva-aikaan voi ihailla vesimassojen vyöryä. Kesällä jokimaisema rentukoineen ja tuomineen on kauneimmillaan.
  • Kalliokylän Vaakskankaan päällä oleva tasainen avokallio on vanha tanssi- ja kokoontumispaikka, myös helppokulkuinen retkipaikka marjastajille ja ulkoilijoille. Lähellä on entinen kivilouhos ja laivakiveksi kutsuttu siirtolohkare.

 

Lisää tietoa Kiuruveden maisematyypeistä