• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

Lapinsalo

 

Heikkilä

Kiuruvedelle tyypillinen yksihuoneinen riihi, jossa ruumenus on yksilappeisena kylkiäisenä. Riihi on rakennettu v. 1920.

Kivelä

Tila on Ruotsin vallan aikainen ruotusotilastorppa, jonka sotilaan Lapinsalon viisi taloa elättivät. Aikaisemmin tilaa kutsuttiin Sonnisen tilaksi ruotumies Sonnisen mukaan. Luhtiaitalla on arveltu olevan ikää lähes 400 vuotta. Aitta oli alkuaan pitempi siten, että välissä oli kuja, josta kuljettiin umpinaiseen pihapiiriin.

Lapinsalon kyläkirkko

Seuratupayhdistys rakennutti kirkon alun perin seuratuvaksi vuosina 1939-41. Tontti saatiin lahjoituksena Hilda ja Vilho Hynniseltä. Seuratupa rakennettiin keräyshirsistä. Rakennus oli aluksi hirsipintainen niin ulko- kuin sisäpinnoiltaankin. Ikkunat saatiin käytettyinä Sotkamosta eräästä purettavasta nuorisoseuran talosta.

Kirkon nykyinen ulkoasu on vuodelta 1965, jolloin seuratupa vuorattiin ulkoa ja kirkko sai nykyisen vaalean värityksensä. Sisäseinät levytettiin. Piispa Kares vihki seuratuvan kirkoksi v. 1968, ja kirkko luovutettiin seurakunnalle v. 1970.

Kirkon sisustusta uusittiin vuonna 1988. Salin penkit ovat lakattua koivua ja kuorikalusteet saarnea. 

Hautausmaa valmistui talkootyönä 1956 ja kellotapuli 1961.

Piippola

Vanhempi asuinrakennuksista on vuodelta 1908. Tupa ja kamari ovat hirsipintaisia. Nuorempi asuinrakennus on tehty v. 1948. Rakennuksen pohjakaava on paritupatyyppinen. Tuvan leivinuuni on muurattu luonnonkivistä kuten myös kamarin suuri pystyuuni. Savusauna on peräisin vuosisadan vaihteesta.

Pikkarainen

Mikkolan tila (Mikkois) muodostettiin isojaossa vuonna 1797. 1800-luvulla paikalla asui Pikkaraisia, joiden mukaan tilan viralliseksi nimeksi otettiin vuonna 1934 Pikkarainen. Maatilan asuinrakennuksena palvelleen, v. 1908 rakennetun parituvan hirret ovat saman pihan vanehmmasta rakennuksesta, josta tuvan orteen veistetty vuosiluku 1854 kertoo. Ikkunat ja tuvan uuni ovat alkuperäiset.

Rajala

Rajala on ollut Haapalan tilan torppa. Asuinrakennuksen tupa koottiin vanhoista savutuvan hirsistä kuitenkin suurentaen sitä uusilla hirsillä v. 1905. Uuni ja kamarit ovat samalta ajalta. Yläkerran huoneet tehtiin lautarakenteisina 1930-luvulla.  Rakennuksessa toimi kyläkauppa parikymmentä vuotta 1950-luvun alkupuolelta lähtien . Rajala on kirjalija Lauri Leskisen (1918-1979) syntymäkoti. Pihapiiriin kuuluu puotirakennus vuodelta 1861.

Ruomi

Ruomi on ollut asuttu 1600-luvun loppupuolelta. Nimi Ruomi on tullut sukunimestä From. Alueen kerrotaan olleen lapinsalolaisten kaskimaita ja vilja-aittoja, mistä seutu on saanut nimen Aittoviita.

Vanhasta rakennuskannasta on jäljellä kaksi ennen vuotta 1820 rakennettua aittaa ja kaksikerroksinen puoti-talli vuodelta 1879. Vanha asuinrakennus (1820) siirrettiin 1980-luvulla Niemiskylän Mäntylään suinrakennukseksi. Pihtakuuset kujannepuina luovat maisemaan arvokkuutta. Pihan perällä on paja.

Vartiala

Tila perustettiin v. 1754 ja se oli Lapinsalon mäellä ensimmäinen asuttu paikka. Asuinrakennuksen ikää ei tunneta. Tupa, joka oli alkuaan savupirtti, purettiin 1800-luvun lopulla, koottiin uudelleen pari hirsikertaa matalampana, ja puhdistettiin hirret ja kattolaudat piiluamalla. Samalla muurattiin tuvan uuni mukulakivistä. Kamarit ja niiden välissä oleva keittiö (ent. porstua) ovat myös 1800-luvulta. Kamariosa purettiin ja koottiin uudestaan v. 1936. Ulkovuoraus on nähtävästi tuolta ajalta. Kamarit paperoitiin sanomalehdillä vuonna 1938.