• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

Koskenjoki

Koskenjoki

Koskenjoen ensimmäiset pysyvät asukkaat olivat Hyvärisiä ja Remeksiä. Hyväriset asettuivat asumaan joen länsipuolelle. Kosken kantatila on ollut samalla suvulla vuodesta 1548. Remekset asuttivat joen itäpuolen. Suvun kantatila oli Mattilan talo Remekselän kylässä.

Pyhännäntie syntyi talvitien pohjalle - reitti oli vanhan Ouluntien talvitieyhteys. Varsinainen maantie Kiuruveden kirkolta Oulun läänin rajan yli Piippolan pitäjään ja edelleen Ouluntielle tehtiin 1864.

Koskenjoki on Pohjois-Savossa harvinainen joenvarsikylä, jolle tyypillistä ovat avoimet rantaviljelykset ja -laitumet, jotka Koskenjoen eteläosassa Puolakan seutuvilla muodostavat laajan peltoaukean. Vaikuttavana taustana viljelymaisemalle ovat Palosmäki ja Koskenmäki. Jokirannasta hieman ylemmäksi sijoittuvat, rehevän puuston ympäröimät vanhat tilakeskukset kuten Puolakka, Hovi, Suvanto, Vuolle, Koski ja pohjoisempana Palonen ympäröivine viljelmineen antavat maisemalle tasapainoisen ja eheän kulttuurimaiseman leiman. Koivukujat suuntautuvat jokea kohti. Paikoin asutus on sijoittunut jokea seurailevan tien varteen tai tiiviisti tien ja joen väliselle kapealle vyöhykkeelle. Uudempi asutus on sijoittunut pääosin Pyhännäntien itäpuoliselle metsäalueelle eikä riko maisemaa.

Koskenjoki kulkee loivapiirteisenä ja melko huomaamattomana peltojen halki. Joen rannat ovat pääosin avoimet, vain muutamia puita tai puuryhmiä on rannassa harvakseltaan. Suvannon ja Vuolteen kohdalla joen mutkastsa aina myllylle asti puusto lisääntyy ja muuttuu reheväksi.

Koskenjoen leirikeskus

Koskenjoen leirikeskus, entinen koulurakennus, sijaitsee Pyhännäntien varressa Palosjärven eteläpäässä. Koulu rakennettiin pula-aikana vuonna 1937. Vuonna 1939 Koskenjoella oli 55 oppilasta. 1960- ja 1970-luvuilla oppilasmäärät vähenivät ja kouluverkostoa supistettiin. Koskenjoen koulussa loppui opetus vuonna 1977 ja rakennuksesta tehtiin leirikeskus. Rakennus on nykyään yksityiskäytössä.

Rakennusmestari Eino Mikkosen suunnittelemaan koulurakennukseen tuli kaksi luokkaa, eteinen ja keittiö. Rakennuksen päätyyn tehtiin asunnot 1. ja 2. kerrokseen sekä kellaritiloja. 1930-luvulla kouluja ruvettiin tekemään kivirakenteisina. Rapatut julkisivut ovat yksinkertaiset ja koristelemattomat. Ikkunoiden ruutujako sekä pääty- ja sivuräystäiden kotelointi viittaavat vielä 1920-luvun klassismin piirteisiin. Yksinkertaiset viistot lipat kattavat kahta sisäänkäyntiä betoniportaineen. Rakennusta kunnostettiin 1990-luvulla. 1. kerroksen asunnon paikalle rakennettiin sauna-, pesu- ja puku- ja wc-tilat ja julkisivut maalattiin.

Koskenjoen entinen koulu sijaitsee Pyhännäntien varressa Palosjärven eteläpäässä järven itärannalla. Entisen koulun pihapiirissä on puurakenteinen talousrakennus. Pihapiiriä rajaa pohjois- ja itäpuolella puusto. Eteläpuolella avautuvat Murennoksen rantalaitumet ja -pellot. Leirikeskuksen rannassa on uimapaikka.

Koskenjoen mylly

Koskenjoessa on toiminut eri paikoissa kolme myllyä. Ensimmäinen mylly sijaitsi Myllylän kohdalla. Toinen mylly ,vesiratasmylly, sijaitsi nykyisen myllyn paikalla. Lupa sille anottiin vuonna 1885. Nykyinen Koskenjoen mylly on kolmas. Neljäs mylly oli tarkoitus rakentaa Tuonelanharjun sillan alapuolelle, mutta sota esti hankkeen toteutumisen.

Koskenjoen mylly sijaitsee Koskenjoen itärannalla Tuonelanharjun sillan pohjoispuolella. Mylly rakennettiin Palosten, Joppilan, Kosken ja Puolakan talojen perustaman mylly-yhtiön toimesta Mattilasta siirretystä rakennuksesta vuonna 1925. Edellisenä vuonna oli voimakas kevättulva vienyt myllyn kivineen Nivan sillalle saakka. Vesi johdettiin myllylle kanavan kautta. Myllärin tupa oli myllyn vieressä, josta se sittemmin siirrettiin tien varteen. Myllytoiminta oli vilkasta aina kotitarvemyllyjen yleistymiseen saakka. 1970-luvulle tultaessa jauhatus loppui kokonaan.

Myllyrakennuksen oven yläpuolella on vuosiluku 1852. Hirsirakenteinen mylly on kaksikerroksinen. Turbiinihuone on tehty betonista. Myöhemmin myllyn jatkoksi rakennettiin poikittain lautarakenteinen osa, joka palveli ensin sahana ja myöhemmin konesuojana.

Tuonelanharjun ensimmäinen silta rakennettiin vuonna 1918. Tätä ennen käytettiin myllypatoa lankkuineen ylityspaikkana. Koskenjokea perattiin uiton ja viljelyn vuoksi vuosina 1952-56. Tuolloin rakennettiin nykyinen myllykanava, jota reunustava kannas tehtiin ruoppausmassoista.

Koskenniska

Koskenniskan tilan pihapiiri sijaitsee Koskenjoen länsipuolella loivalla kumpareella lähellä Kosken pihapiiriä. Koskenniska on lohkottu Kosken kantatilasta. Pihassa on rapattu päärakennus, joka on autiona. Pihapiiriin johtaa koivukuja.

Pihan eteläpuolella sijaitseva kookas kaksikerroksinen aitta on kuulunut Kosken tilan rakennuskantaan ja on alkuperäisellä paikallaan. Aitta on rakennettu todennäköisesti 1800-luvun puolella. Aitan ovi ja toisen kerroksen luukku on koristettu rombikuvioin. Päätyjä on korostettu hirsistä veistetyillä profiloiduilla räystäillä. Aitta on näkyvä rakennus Tuonelanharjuntien maisemassa.

Koski

Kosken tila sijaitsee Koskenjoen länsipuolella loivalla kumpareella peltojen ympäröimänä. Taustalla kohoaa metsäinen Koskenmäki.

Kosken tilan ensimmäiset asukkaat olivat Rantasalmen Hyvärisiä, jotka tulivat Koskenjoen seudulle vuonna 1548. Yhtä aikaa Hyväristen kanssa tulivat Rantasalmelta myös Remekset. Hyväriset ottivat asuttavakseen Koskenjoen länsipuolen aina Lahnasille saakka, Remekset taas asuttivat itäpuolta Osmanki-Remeskylän seudulla. Kosken tila on ollut pinta-alaltaan 5 000 ha - tällä vuosisadalla vielä 1 700 ha. Avioliiton kautta tila siirtyi Jauhiaisille vuonna 1897.

Kosken rakennuskanta oli tilan koon mukaan mittava vielä tämän vuosisadan alkupuolella. Rakennukset muodostivat kaksi kehää. Sisäpiiriin kuuluivat päärakennus, pihatuparakennus, navetta ja puoti. Ympärillä olivat aitat, kolme riihtä, lampola ja sauna. Perinnönjaossa vuonna 1930 tila jaettiin neljän veljeksen kesken. Myös rakennukset jaettiin ja niistä tehtiin muodostetuille tiloille pää- ja talousrakennuksia. Nykyiseen Kosken pihapiiriin kuuluvat entinen pihatuparakennus, navetta, sauna, kivikellari ja aitta.

Asuinrakennus, entinen pihatuparakennus eli vieraspuoli, on 1850-luvulta. Perimätiedon mukaan se on tehty nälkävuonna 1867 ruispalkalla. Se on pohjakaavaltaan paritupa: toinen tuvista oli vieraspihatupa ja toinen valkea pihatupa eli ruokapihatupa, jonka seinät oli valkaistu liitujauhomaalilla. Tupien välissä oli tyttöjen kamari. Yläkerrassa oli kolme vaate- ja kesäkamaria. alkuaan talossa oli pyöreä kuisti.

Rakennus vuorattiin vaakalaudoituksella vuonna 1914, jolloin myös kuisti uusittiin suorakaiteen muotoiseksi. Pihatupa muuttui asuinrakennukseksi 1930-luvun perinnönjaon jälkeen. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1983.
Kaksikerroksinen, kookas vilja-aitta sijaitsee pihapiirin eteläpuolella vanhan Vuolteelle johtavan tien varressa. Tarkkaa rakentamisaikaa ei tunneta. Aitta on ollut aiemmin päreillä vuorattu. Ovessa on puulukko ja merkintä VJ 1928.

Pihapiiriin johtaa puukuja. Pihaa rajaa pohjoispuolella kuusirivi ja eteläpuolella lehtikuusirivi. Puukujan puolivälissä pihatien pohjoispuolella on hirsinen saunarakennus 1950-luvulta.

Murennos

Remesten suvun kantatila oli Mattilan talo Remekselän kylässä. Joppilan tila syntyi, kun rakennettiin kirkkomatkoja varten lämmitettävä pirtti lähempää kirkkoa. Joppi Remes (1747-1791) siirtyi asumaan paikalle raivaten ympärille viljelykset. Joppilasta kehittyi Kiuruveden suurimpia tiloja ja sen rakennuskanta oli mittava. Murennoksen tila erotettiin Joppilan tilasta 1930. Tilalle siirtyi asumaan Job Remes (1886-1975). Asuinrakennuksen hirret ja aitat siirrettiin paikalle Joppilasta.

Murennoksen vilja-aitta sijaitsee pihatien varressa lähellä Pyhännäntietä. Rakennuksesta löytyy merkintä AR 1901. Vilja-aitta on kaksikerroksinen. Ovi ja toisen kerroksen luukku on koristeltu rombikuvioinnilla.

Puolakka

Johan Remes (1848-1918) muutti Joppilasta vuonna 1895 Puolakan torppaan, Vanhaan Puolakkaan, joka oli nykyisen Poukaman paikalla. Poukamassa on jäljellä vielä osa vanhaa tallirakennusta. Kerrotaan, että Vanhassa Puolakassa asui aikanaan Polack-niminen mies, josta talo sai nimensä. Uusi päärakennus tehtiin vuonna 1902 uuteen paikkaan, nykyisen Puolakan pihapiiriin.

Puolakan pihapiiri sijaitsee Pyhännäntien varressa Koskenjoen laajan viljelysmaiseman keskellä. Jauhoaitta ja vilja-aitta sijaitsivat neljän aitan rivissä nykyisen Pyhännäntien varressa. Kaksi aitoista siirrettiin Puolakan pihan laidalle, yksi Rinne-Puolakkaan ja yksi purettiin. Aittojen ikää ei tiedetä, mutta todennäköisesti ne ovat 1800-luvun puolelta. Aitat ovat kaksikerroksisia.

1940-luvulla rakennettu "pikkupuoli" toimi ensin meijerinä, mutta muutettiin myöhemmin asuintiloiksi. Navetta on rakennettu vuonna 1948. Pihapiiriä kehystää eteläpuolella runsas, rehevä puusto. Pihassa kasvaa vanhoja perinnekasveja.

Suvanto

Suvannon tila on lohkottu Kosken kantatilasta 1930-luvulla. Tuolloin tilan rakennukset jaettiin syntyneiden tilojen kesken. Suvannon tilalle siirrettiin tilalta luhtiaitta, joka on todennäköisesti 1720-30-luvuilta, sekä 1800-luvulla rakennettu eloaitta.

Tarinan mukaan ison vihan aikana varasti kasakkapartio Koskelta ruokaa. Niinpä Koskelle rakennettiin varkauksia vastaan luhtiaitta, jonka portaat voitiin vetäistä ylös. Kirvesmiehet olivat pohjanmaalaisia, ja luhtiaitta saikin pohjalaisia piirteitä. Luhtiaitta on ollut alkuaan 3-huoneinen. Lännen puoleinen huone on purettu, kun rakennus on kunnostettu nykyiseen asuunsa. Rakennuksessa ovat olleet leipäaitta, kärryvaja ja talli sekä yläkerrassa nukkuma-aitta. Katolla olevassa viirissä on vuosiluku 1548. Kaksikerroksinen vilja-aitta on tyypiltään otsa-aitta.
Suvannon asuinrakennus on rakennettu 1933 Koskelta tuodusta maitohuoneesta. Asuinrakennusta vastapäätä sijainnut 1930-luvulla rakennettu navetta purettiin vuonna 2000 ja paikalle on nousemassa autotalli.

Tilan pihapiiri sijaitsee Koskenjoen länsirannan tuntumassa loivalla kumpareella peltojen ympäröimänä. Pihapiiristä avautuu laaja näköala Koskenjoen viljelymaisemaan. Joen ja vanhan pihatien suuntaan johtaa koivukuja. Rehevässä pihapiirissä kasvaa vanhoja perinnekasveja, joita on siirretty aikoinaan Koskelta.