• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

Koivujärvi

Huutoperän koulu

Huutoperän kansakoulu perustettiin sotien jälkeisenä aikana, jolloin Kiuruveden väkiluku kasvoi siirtolaisten asuttamisen myötä ja suuret ikäluokat tulivat kansakouluikään. Koulu valmistui vuonna 1951. Yhteiskunnallisen murroksen vaikutuksesta oppilasmäärät kääntyivät laskuun 1960-luvulla. Huutoperän kansakoulu lakkautettiin vuonna 1969, ja samalla entinen Koivujärven koulu siirtyi toimimaan Huutoperän koulurakennukseen. Vuonna 1974 koulun nimeksi tuli peruskoulu-uudistuksen myötä Koivujärven peruskoulun ala-aste. Koivujärven ala-aste lakkautettiin lopullisesti vuonna 1996.

Koulu on kivirakenteinen, 2-kerroksinen, kellarillinen rakennus, johon kuului koulutilojen lisäksi opettajan asunto. Rakennukseen saatiin sähkövalaistus vuonna 1956. Rakennus on yksityisomistuksessa ja muutettu majoitustiloiksi.

Entisen koulun pihapiiri sijaitsee Kalliokyläntien varressa Koivujärven Kylmälahden pohjoispäässä. Avointa piha-aluetta rajaa koulurakennuksen lisäksi lautarakenteinen ulkorakennus.

Rauhaniemi

Rauhaniemen tilalle on muutettu asumaan Kanalan tilalta vuonna 1912. Ensimmäinen isäntä oli Jussi (Johan) Saastamoinen.

Savutuvan ikää ei tiedetä, mutta perimätiedon mukaan se olisi jopa 1600-1700-lukujen vaihteesta. Rakennus on saatettu rakentaa kalakämpäksi tai metsästysmajaksi eräretkien ja vesireitin pääte-etapiksi. Rakennuksen ympärille on vähitellen muodostunut asutusta. Savutupa ei ole alkuperäisellä paikallaan. Rakennukseen on kuulunut välikkö ja toinen huone, joka on siirretty pois 25 vuotta sitten. Savutuvan päätyseinällä on ikkuna, mutta savutuvan savuaukotkin ovat vielä nähtävissä. Niiden viereen seinähirsiin on veistetty syvennykset sivuun työnnettäville luukuille.

Lautarakenteinen paja on rakennettu Rauhaniemen kärkeen vuonna 1939. Pajan viimeinen seppä oli Erkki Saastamoinen, kuulu kansansoittaja ja "Koivujärven Väinämöinen". Pajassa ovat alasin, ahjo ja palkeet sekä sepän työkaluja. Pajan vieressä on pieni hirsirunkoinen hiilihuone, joka on siirretty muualta. Rakennus on ollut alkuaan aitta.

Liha-aitta on siirretty vanhan emännän myötäjäisinä Ristolasta, missä se toimi tyttöjen nukkuma-aittana. Rauhaniemessä aitassa on säilytetty lihaa ja kalaa. Aitta on tyypiltään otsa-aitta, jonka poskihirsiin on veistetty koristekuvio. Kaksikerroksinen vilja-aitta on kunnostettu kesähuoneeksi. Aittojen ikää ei tiedetä.

Rauhaniemen pihapiiri sijaitsee kauniissa Koivujärven rantamaisemassa. Savutupa on pihapiirin pohjoispuolella peltojen keskellä. Aitat ovat vierekkäin pihapiirin eteläpuolella kivikkoisella, muinaisella rantatörmällä. Paja ja hiilihuone ovat rantametsikössä.

Savutupa on harvinainen rakennustyyppi, Koivujärven vanhimpia rakennuksia ja liittyy kylän varhaiseen asuttamiseen. Paja on myös harvinaistuva rakennustyyppi ja edelleen toimintakuntoinen. Aitat edustavat 1800-luvun rakennustekniikkaa.

Rauhaniemen kärjessä on vanhoja, kookkaita mäntyjä. Yksi männyistä on usean sadan vuoden ikäinen karsikkopetäjä, johon on merkitty Salomon Saastamoisen syntymä- ja kuolinajat. Joitakin vuosia sitten puun kyljestä erottui vielä vuosiluku 1860.

Sääskiniemi

Tilan vanhoista rakennuksista ovat jäljellä kaksi aittaa, joista toinen on ollut alkuaan nukkuma-aitta, 2-kerroksinen pariaitta ja heinälato. Pikkuaitta on ollut nukkuma-aitta ja suurempi aitta varastoaitta. Heinälato on osa navettaa, johon ovat kuuluneet hirsirakenteinen kolmen lehmän navetta, välikkö ja hirsirakenteinen lato. Rantaan vievän polun varressa on vielä 1950-luvulla rakennettu lautarakenteinen saunarakennus. Rakennusten ikää tai rakentajia ei tiedetä.

Tila sijaitsee Koivujärven itärannalla pihapeltojen ympäröimänä. Vanhat rakennukset on ryhmitetty rajaamaan pihapiiriä ja rantaan vievän polun varteen. Rakennukset edustavat 1900-luvun alkupuolen rakennustapaa ja muodostavat yhdessä puuston ja ranta-alueen kanssa hyvän maisemallisen kokonaisuuden.

Yläharju, Koivujärven entinen koulu

Kuntakokous päätti perustaa Koivujärven koulun vuonna 1903. Sijaintipaikka ratkesi, kun puutavaraliike Halla Oy myi kunnalle keskellä kylää sijainneen Harjun talon pihamaan ympäristöineen. Koulutyö käynnistettiin Ristolan talossa vuonna 1902.

Koivujärven piirin kansakoulun piirustukset laati S. Kokkonen Kuopiossa vuosina 1906-07. Rakennuksen urakoi Nantta (Ferdinand) Pietikäinen. Rakennuksesta olisi pitänyt tulla korkeampi, mutta urakoitsijalta alkoivat varat loppua, ja hän jätti rakennuksen matalammaksi kuin suunnitelmissa oli. Pietikäisestä on jäänyt sananparsi, että kun jotakin puuttuu, on se "kuin Nantan urakka".

Hirsirunkoinen rakennus vuorattiin ulkoa 1930-luvulla. Aluksi rakennus katettiin päreellä, sotien jälkeen tiilellä ja 1980-luvulla pellillä. Opettajan asuntoa pahvitettiin 1930-luvulla ja luokkia sotien jälkeen. Ikkunat, uunit ja muukin sisustus ovat säilyneet alkuperäisinä.

Koulutyö Koivujärven kansakoulurakennuksessa päättyi vuonna 1967, kun oppilasmäärät kääntyivät jyrkkään laskuun. Rakennus siirtyi yksityisomistukseen ja asuinkäyttöön vuonna 1970.

Pihapiiriin kuuluvat aitta, navetta, sauna ja betonikellari. Entinen koulurakennus sijaitsee Koivujärventien varressa keskeisellä kyläaukeamalla. Pihapiiriä rajaavat vanhat kuuset sekä Siperian hernepensasaita.