• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

Honkaranta

 

Honkarannan koulu

Honkarannan koulu rakennettiin v. 1917 kyläkouluksi rakennusmestari Pekka Lindin juged­henkisten piirustusten mukaan.  Yläkoulu oli aloittanut jo toimintansa Jatkolassa vuonna 1914.

Rakennukseen tuli kaksi luokkaa ja eteinen sekä opettajan asunto, kolme huonetta ja keittiö. Eteisestä nousivat portaat ullakolle. Sisäänkäynnit olivat pihan puolelta. Myöhemmin yksi opettajan asunnon huoneista varattiin vahtimestarin asunnoksi.

Rakennusta korjattiin vuonna 1930 kengittämällä. Koulua laajennettiin ja peruskorjattiin vuonna 1977. Toinen luokista ja yksi opettajan asunnon huone jaettiin opettajien huoneeksi ja kahdeksi luokaksi. Huonekorkeutta pienennettiin alaslasketuilla sisäkatoilla. Pihasivun laajennukseen tulivat wc:t ja suihkutilat. Kaikki sisäpinnat levytettiin ja vanhojen puulattioiden päälle tehtiin uudet lattiat. Entinen vahtimestarin huone muutettiin keittiöksi. Asuntoon jäi kaksi huonetta ja keittiö. Koulun sisäänkäynnin paikkaa muutettiin ja sen yhteyteen rakennettiin katos. Sisäänkäynti asuntoon avattiin päädystä.

Honkarannan koulu lakkautettiin vuonna 1997, minkä jälkeen kyläyhdistys korjasi rakennuksen kokoontumis- ja juhlatiloiksi, Honkapirtiksi, alkuperäi­stä huonejakoa palauttaen. Rakennus on nyt yksityiskäytössä.

Pihapiiriin kuluvat ulkorakennus, jossa olivat ulkohuoneet, puuliiteri ja opettajan navetta, sekä 1950-luvulla rakennettu asuntorakennus ja pieni sauna.


Honkarannan asema

Kiuruveden kuntakokous päätti vuonna 1899 anoa Iisalmesta Ylivieskaan kulkevaa poikkirataa Savon ja Pohjanmaan välille. Radan rakentamisesta päätettiin vuoden 1909 valtiopäivillä, mutta vasta v. 1917 saatiin ratatyöt käynnistymään.

Iisalmen ja Kiuruveden välinen rataosuus avattiin liikenteelle v. 1923. Honkarantaan sijoitettiin laiturivaihde, jonka miehitykseen kuuluivat pysäkinhoitaja ja sähköttäjä. Lipunmyyntiä ei Honkarannan asemalla ollut, mutta tavaraliikenne toimi vilkkaana. Erityisesti puutavaraa lastattiin runsaasti.                 

Asema rakennettiin vuosina 1925-30 rautatierakennusosaston tyyppipiirustusten mukaan, suunnittelijoina Gunnar Aspelin, Jarl Ungern ja Martin Granholm. Linjatuvassa oli pysäkinhoitajan asunto. Ulkorakennukseen kuuluivat navetta, aitta, puuvarasto, navetta ja käymälä. Tontilta on purettu tavaramakasiini ja ulkorakennus. Tontin perällä on sauna. Honkarannan aseman miehitys purettiin vuonna 1968. 


Honkaranta

Honkarannan varhaisinta asutusta todistavat kolme vanhemman kivikauden asuinpaikkaa (7000-4500 eKr), jotka löytyivät Suur-Saimaan hiekkaisilta, länteen avautuvilta rannoilta. Muinaisrannan asuinpaikat sijaitsevat Honkarannantien pohjoispuolella.

Kiurujärven rannat ovat vanhimpia pysyviä asuinpaikkoja Kiuruvedellä. Kylää on kutsuttu aiemmin Kiururannaksi. Nimi Honkaranta on tullut rautatiepysäkin mukaan. Perinteinen asutus on sijoittunut ylemmäksi rannasta, monin paikoin pellon ja metsän rajavyöhykkeelle. Pellot ulottuvat paikoin lähes vesirajaan. Ruisranta-nimeä on myös käytetty: viljaa on viljelty rantapelloilla.

Rantaan johtavat koivukujat osoittavat vesireitin toimineen tärkeänä kulkuväylänä. Kylä sijaitsi laivareitin varrella. Honkarantaan kulki vain kärrytie talosta taloon. Rautatie asemineen valmistui v. 1920-luvulla ja loi nopeat yhteydet ulkomaailmaan. Honkarannan opettaja Antti Remes puuhasi maantietä kylälle 1930-luvulla, mutta se saatiin vasta 1950-luvulla Topilanperän siirtolaisasutuksen myötä. Kylän kulttuurin keskipisteenä toimi koulu, joka rakennettiin vuonna 1917.


Lassila

Vanha asuinrakennus on ollut pihapiirin toinen asuinrakennus, "kamarirakennus". Tuvassa, joka toimi salina, oli vaaleat savella rapatut seinät. Ikkunoiden molemmin puolin oli siniset, kapeat pystyjuovat koristeineen. Rakennuksen päädyssä on ollut pitkä kamari poikki rakennuksen, eteisen kohdalla taas välikamari. Rakennuksen sisäänkäynnissä on ollut 4-kulmainen kuisti. Sodan jälkeen rakennus muutettiin nykyiseen muotoonsa ja kuisti purettiin. Tuvan seinät on levytetty ja ikkunat uusittu.

Pihapiirissä on puoti-tallirakennus, jonka pohjoispäässä on ollut talli. Rakennuksessa on tiilikatto. Räystäät ovat profiloitua hirttä. Pihapiirissä on kaksi aittaa, joista pienempi on ollut suola-aitta ja isompi elo- ja jauhoaitta.

 

Siltavahdin mökki

Siltavahdin asunto, yksinkertainen linjatupa, on rakennettu v. 1925 Iisalmi-Ylivieska-radan valmistuttua. Tyyppipiirustukset olivat Jarl Ungernin ja Gunnar Aspelinin suunnittelemat. Pihapiiriin kuuluvat asuinrakennus, joka on muutettu lomakäyttöön, ulkorakennus ja sauna. Rakennukset sijaitsevat Kärkkäänsaaressa, jonka kautta rautatie ylittää suurelta osin maasiltana Kiurujärven. Vieressä on Lapinsalmen 32-metrinen silta.


Ylä-Lassila

Ylä-Lassilan pihapiiri on ollut rakennuksilla rajattu, suljettu neliöpiha. Pihaa rajasivat asuinrakennus, navetta, puotirakennus ja pitkä aittarakennus. Pihan läpi kulki kylän kärrytie, jonka varrella olivat kauempana sauna ja eloaitta. Rakennusryhmään kuuluivat vielä sika- ja lammashuone sekä halkoliiteri. Riihi oli etäämpänä rannan suunnassa. Rannassa oli verkkohuone. Rakennuksista on jäljellä enää osia asuinrakennuksesta, navetasta ja riihestä.

Asuinrakennuksesta on jäljellä tupa. Rakennuksessa oli alun pitäen tuvan vieressä porstua ja keittiö, mummun ja ukin kamari sekä kolme muuta kamaria. Pirtissä on vielä jäljellä harvinainen hirsisalvokselle muurattu uuni. Samanlaisia uuneja Kiuruvedellä on enää Lapinniemessä ja Heikkisenahossa Ryönänjoella.

Navetasta on jäljellä enää hirsinen lato-osa. Pihapiiristä on siirretty perillisten mukana eloaitta, puimahuone ja luhtiaitta Immolaan, osa pitkästä aitasta Koivurantaan ja puotirakennus Sipolaan.

Ylä-Lassilaa puhuteltiin "Herras-Lassilana"ja "Aatun Lassilana". Pihapiirissä oli erityisen hieno kasvitarha hiekoitettuine käytävineen sekä syreeni- ja humalamajoineen. Entistä pihapiiriä kehystävät vieläkin rehevä pihapuusto, vaahterat ja tuomet, sekä villiytyneet pihlaja-angervo- ja pajuangervopensaikot.