• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

Maisema

Kiuruvesi sijaitsee Ylä-Savon luoteisnurkassa, ja sitä erottavat suuret vedenjakajaselänteet Maanselkä ja Suomenselkä Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan seuduista.

Suomenselän alue 

Kiuruveden pohjoisosa kuuluu Suomenselän maisemamaakuntaan. Pohjoispitäjässä kylät ovat sijoittuneet soiden keskeltä nouseville mäkien harjanteille. Itäsuomalaista mäkiasutusta edustavat Pihlajamäki ja Lapinsalo sekä Heinäperän erikoinen kumpumoreenialue.

Jälleenrakennuskausi synnytti turve- ja suoperäisille maille oman laakean asutusmaisemansa Tihilänkankaalle, Lahnasille, Lahnajoelle, Remesjoelle, Korpijoelle ja Jokelaan. Kylistä muodostui rakenteeltaan ja tiestöltään suoraviivaisempia ja säännöllisempiä kuin perinteinen asutus.

  Koskenjoki (kuva Ari Ruotsalainen)

 

Koskenjoki edustaa Pohjois-Savossa harvinaista, pohjalaisiakin piirteitä omaavaa joenvarsikylää, jossa viljelyn kannalta edulliset rantamaat on raivattu pelloiksi ja asutus on paikoin harvakseltaan ylempänä rannan suuntaisesti sijaitsevan tien varressa, paikoin tiiviisti lähellä joen rantaa. Koskenjoki on maakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Itäinen Järvi-Suomi 

Kiuruveden eteläosa kuuluu pääosin Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan. Maisemalle on tyypillistä vesien runsaus. Kylät ovat melko väljiä ja hajanaisia. Kylän talot pihapiireineen ovat samalla aukealla säännöllisten välimatkojen päässä toisistaan rannoilla, mäillä ja vaaroilla. Järviseudun kylät hahmottuvat yleensä laajoina, avointen rantapeltojen ja vedenselkien yhdistäminä näkyminä. Kiurujärven rannan vanhin asutus on sijoittunut ylemmäksi rannasta, pellon ja metsän rajavyöhykkeelle. Rantaan johtavat koivukujat osoittavat vesireitin toimineen tärkeänä kulkuväylänä. Ryönänjoen erityispiirteenä ovat monet varhaisen teollisuus- ja yritystoiminnan jäänteet. Kylällä toimi aikoinaan kolme mylly- ja sahalaitosta, kylämeijeri, nahkuri, käräjätupa, kulkutautisairaala ja tiilitehdas. Rytky edustaa tavanomaista tiiviimpää ja maisemaltaan jyrkkäpiirteistä kylää.

  Honkaranta (kuva Ari Ruotsalainen) 
 Rytky (kuva Hannu Vallas)
 

Niemiskylä on maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta. Kylän viljelyaukea on Ylä-Savon suurimpia yhtenäisiä viljelyalueita. Kylä on tunnettu 1500-luvulta lähtien ja edustaa vanhinta pysyvää asutus- ja viljelykerrostumaa. Loivat, vehmaat rantapellot ja rantaniityt puustoineen ja maatilojen pihapiireineen muodostavat laaja-alaisen, edustavan kulttuurimaisemakokonaisuuden.

Keski-Suomen Järviseutu

Kiuruveden lounaiskulma kuuluu maisemaltaan Keski-Suomen Järviseutuun. Koivujärven kyläaluetta luonnehtii voimakkaasti metsäinen, saarinen ja maisemaltaan pirstaleinen Koivujärvi. Rantapeltojen ja –laidunten maisemaa on niukalti.

 Koivujärvi (kuva Hannu Vallas)

 

 

(Lähde: Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito 2002)