Historiaa
Kirjastotoiminta pääsi alkuun maassamme 1840-luvulta lähtien. Kiuruvedellä ensimmäinen yleinen kirjasto aloitti toimintansa v. 1862. Sen perustajia olivat tohtori Paavo Tikkanen, rovasti J. L. Lagus ja Kiuruveden kappalainen J. J. Rahm. Tikkanen oli merkittävä suomalaisuusmies ja esim. Suometar-lehden perustajia ja sen päätoimittaja. Kirjastotoiminta pääsi alkuun lahjoitusten turvin (Tikkanen, Lagus). Lainaus oli ilmaista. Kirjaston toimintaa valvoi seitsenhenkinen johtokunta. Aluksi lainamäärät olivat vuosittain yli tuhat lainaa. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kirjastonhoitajina olivat mm. maakauppias August Nylund, talollinen L. Kumpulainen, torpparit J. Niska ja A. Kämäräinen. He tekivät kirjastotyötä ilman palkkaa.
Alkuinnostuksen jälkeen kirjastotoiminta hiipui, kunnes kunta alkoi kiinnittää huomiota asiaan. Samoin tekivät yksityiset. Kansakoulujen yhteyteen alettiin vähitellen perustaa kirjastoja (tästä maininta 1866 kansakouluasetuksessa). Kirjastoa voivat käyttää sekä oppilaat että muut kuntalaiset. 1890-luvun alussa toimi lainakirjasto ainakin Sulkavalla ja vuosisadan lopulla myös kirkonkylällä, Niemisjärvellä, Koivujärvellä, Luupuvedellä ja Rytkyllä.
Vuonna 1908 olivat Rytkyn kansakoulupiiriläiset hankkimassa kirjastoa itselleen. Kirjastolle hyväksyttiin säännöt. Kirjaston asioista huolehti viisihenkinen johtokunta sekä kirjastonhoitaja. He päättivät yhdessä hankittavista, korjattavista ja poistettavista kirjoista. Kirjasto oli auki kerran viikossa johtokunnan määräämänä aikana. Vain Rytkyn kansakoulupiiriläiset saivat lainata. "Jokainen kun kirjoja lainaksi ottaa, pitäköön ne eheänä ja puhtaana. Muutoin jos repii tahi töhrää niitä maksakoon koko kirjan hinnan tai hankkikoon uuden sijaan." Kirjoja sai pitää lainassa enintään neljä viikkoa. Niitä ei saanut antaa toiseen taloon lainaksi.
Kiuruveden työväenyhdistys perusti kirjaston v. 1906. Ruutanalle perustettiin kirjasto v. 1911. Se toimi raittiusseura Taimin alaisuudessa. Vuonna 1902 Kiuruvedellä oli 7 kirjastoa. Niemisjärvellä oli vilkasta lukuharrastusta. Siellä oli kirjamäärältään suurin lainakirjasto (351). Vuonna 1928 annettiin kirjastolaki. Kirjaston perustaminen riippui edelleen kunnan harkinnasta. Nyt saatiin jo valtionapua. Vuonna 1921 Kiuruveden kirjastoissa oli yhteensä 3 751 nidettä ja v. 1925 3 786 nidettä.
Kunnan ylläpitämää kantakirjastoa suunniteltiin jo 1920-luvulla. Vasta v. 1937 teki kunnallislautakunta esityksen kantakirjaston perustamiseksi. V. 1939 valittiin kirjastolautakunta. Kantakirjasto ei kuitenkaan ehtinyt toimia talvisodan vuoksi. Vasta jatkosodan jälkeen se aloitti toimintansa v. 1946. Kiuruvedellä kirjastoaatteen levittäjiä olivat opettajat Aarne Rantala ja Kerttu Hyvärinen. Kirjasto toimi aluksi kunnantalon yläkerrassa. Sieltä se siirtyi opettaja Hilkka Tikanmäen kodin eteiseen ja sitten Säästöpankin taloon. Vuodesta 1959 kirjasto toimi Pyhännän kadulla kunnan omistamassa talossa, jossa oli ennen ollut vankitupa. Talo oli rakennettu v. 1874.
Kantakirjaston lisäksi perustettiin piirikirjastoja sivukylille 1950-luvulla. 1960-luvulla oli kantakirjaston lisäksi sivukirjastoja (19), joiksi piirikirjastot ja ns. lainausasemat oli muutettu. Lisäksi oli paikallissairaalan ja vanhainkodin laitoskirjastot. Uusi ajanmukainen kirjastotalo valmistui v. 1969. Kirjaston suunnitteli arkkitehtitoimisto Esko Laitinen & Co Kajaanista. Tilat laajenivat viisinkertaisiksi. Ne jakaantuivat aikuisten lainausosastoon, lastenosastoon, käsikirjastoon, lehtilukusaliin, työhuoneeseen, varastoon, autotalliin ja eteistiloihin. Uuden kirjastotalon valmistuttua lakkautettiin kaikki sivukirjastot. Ensimmäinen kirjastoauto hankittiin v. 1969 ja toinen v. 1974. Kun vuonna 1947 lainaajia oli 291, lainoja 3 307 kpl ja niteitä 838 kpl, oli v. 1984 lainaajia jo 4 445, lainoja 238 059 kpl ja niteitä 64 655 kpl.
1970-luvulla kirjasto lisäsi palvelumuotojaan. Pidettiin erilaisia kirjamatineoita ja yleisötilaisuuksia, harrastettiin musiikkikirjastotoimintaa ja pidettiin satutunteja.
Sodan jälkeen kirjaston toiminnasta huolehti sivutoiminen kirjastonhoitaja. Yksi kantakirjaston pitkäaikaisimmista hoitajista oli Lyyli Rahikainen. 60-luvun alkuun saakka kirjasto oli avoinna kahtena päivänä viikossa ja myöhemmin kolmena päivänä viikossa. Uuden talon myötä kirjasto on ollut auki kaikkina arkipäivinä. Kirjastotalon valmistumisen myötä tuli päätoiminen kirjastonhoitaja ja muutakin henkilökuntaa lisättiin siten, että v. 1978 kirjastolaitoksen palveluksessa oli yhdeksän päätoimista henkilöä.
V. 1978 saatiin kunnalliskodin sairasosastolta laitoskirjastolle uusi huone. Vuonna 1980 kirjastolle tehtiin lisätiloja muuttamalla autotallitilat työhuoneiksi ja sosiaalisiksi tiloiksi. Kiuruveden kirjastossa otettiin käyttöön uusi tietotekniikka siten, että luettelointi tuli ATK- pohjaiseksi v. 1991 ja lainausjärjestelmä v. 1993 Ylä-Savon yhteisessä Pallas-kirjastojärjestelmässä (Rutakko). Internet yleisöpääte saatiin käyttöön v. 1996.
Syksystä 1997 lähtien Kiuruveden ja muiden Ylä-Savon kirjastojen kokoelmia on voitu selata Internetissä. Varausten teko ja lainojen uusiminen voi tapahtua myös asiakaspäätteellä tai kotimikrolla Internetin kautta. V. 1997 lakkautettiin toinen kirjastoauto. Niinikään v. 1997 laitoskirjastonhoitaja jäi eläkkeelle. Virkaa ei täytetty uudelleen. Laitoskirjastoa hoidettiin aluksi pääkirjastosta käsin ja vuodesta 2006 lähtien laitoskirjastotoiminnan tilalle tuli kirjaston kotipalvelu.
Lähteet: Huovinen, Leo: Kiuruvesi 1837-1980, 1988 Kylien savut : kotiseututietoa Kiuruvedestä, 1988
Kiuruveden uusi kirjasto-kulttuuritalo valmistui vuoden 2008 lopulla. Kirjasto sai kiinteistöstä tuplasti tilaa entiseen verrattuna. Uudet, ajanmukaiset tilat mahdollistavat uusia toimintoja nykyisten palvelujen lisäksi, esim. itsepalvelulainausautomaatin ja aulan näyttelytilan. Lisäksi kirjastosta löytyy uudistetut lehtilukusali ja lainausosastot mukavine oleskeluryhmineen. Kirjastossa on käytettävissä oma atk-luokka, jonka avulla mm. tiedonhankinnan opetus helpottuu. Tutkijanhuone mahdollistaa rauhallisen työskentelyn sukututkijoille ja opiskelijoille. Tutkijanhuoneessa on käytettävissä mikrofilmin/kortinlukulaite ja tekstinkäsittelymahdollisuus. Uusissa tiloissa on niin ikään helpompaa järjestää luovia tilaisuuksia lapsille ja muille ryhmille. Lastenosaston Satusoppi on oiva paikka mm. satutuntien pitämiseen. Kirjastossa on myös musiikinkuuntelumahdollisuus. Omaa mikroa voi käyttää langattomasti. Langattoman verkkoyhteyden tunnus on KiuruvesiWLAN. Kirjasto panostaa perustehtäväänsä jatkossakin eli hyvän kirjakokoelman ylläpitämiseen ja tietopalveluun.