• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

PARAS-hankkeen perusteita


Julkaistu Kiuruvesi-lehdessä 17.1.2007

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen

Eduskunta on käsitellyt paljon keskustelua jo etukäteen herättäneen lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Laki on puitelaki ja jättää vastuun valmistelusta pitkälle kunnille. Kunnilta odotetaan elokuun 2007 loppuun mennessä selvitystä ja toimeenpanosuunnitelmaa, miten palvelut ja niiden rahoitus pystytään tulevaisuudessa hoitamaan. Keinoina lain 4§:n mukaan on kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia, vahvistamalla palvelurakennetta kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa.

Kiuruveden kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaan Kiuruvesi jatkaa itsenäisenä kaupunkina, mutta on yhteistyöhakuinen ja yhteistyökykyinen.  Puitelaissa on säädetty kuntien yhteistoiminnan vahvistamisesta. Sen mukaan kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan yhteistoiminta-alueen, jota lain mukaan voidaan hallinnoida joko kuntayhtymänä tai niin, että joku kunta toimii ns. isäntäkuntana. Laki edellyttää, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Tämä vaatii yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa meidänkin osalta.  Vastaavasti ammatillisen koulutuksen järjestämislupa edellyttää noin 50 000 asukkaan väestöpohjaa, joka Ylä-Savossa täyttyykin sen vuoksi, että ammatillisesta koulutuksesta vastaa Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, jonka jäsenkunta Kiuruvesi on.

Kun mietitään Kiuruveden näkökulmasta yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa, painavana reunaehtona on pidettävä, että kuntalaisten lähipalvelut säilyvät. Tämä merkitsee mm. terveydenhuollossa sitä, että esimerkiksi lääkärien vastaanotot, päiväaikainen päivystys, tarpeelliset laboratorio- ja röntgenpalvelut jne. ovat jatkossakin oltava Kiuruvedellä mahdollisista hallinnollisista ratkaisuista riippumatta. Tärkeää on mielestäni myös turvata kiuruvetisten osallistuminen palveluita koskevaan päätöksentekoon kaikissa tilanteissa. Uskoakseni tällaiset asiat keskusteluttavat kuluvan kevään aikana niin kuntalaisia kuin päätöksentekijöitä. Mielestäni avoimuus, tiedotus ja laaja keskustelu toimeenpanosuunnitelman laadinnan yhteydessä on tärkeää. Toimeenpanosuunnitelman laadintaan osallistuvat kaikki poliittiset ryhmät sekä kaupungin johtoryhmä. Asiasta pidetään keväällä myös valtuustoseminaari ja asiaa käsitellään muutoinkin kaupunginhallituksen ja valtuuston suunnittelukokouksissa.

Keiden kanssa Kiuruveden sitten pitäisi tehdä yhteistyötä?  Laki edellyttää, että yhteistoiminta-alueen on muodostuttava toiminnallisesta kokonaisuudesta. Näistä lähtökohdista yhteistyön suunta on selkeä. Kun tarkastellaan ihmisten työssäkäyntiä ja asiointia, Ylä-Savo muodostaa seudullisen toiminnallisen kokonaisuuden. Kiuruvesi, Iisalmi, Sonkajärvi ja Vieremä ovatkin tiivistäneet yhteistyöneuvotteluja poliittisen ja kunnallisjohdon tasolla. Sittemmin mukaan ovat tulleet myös Pielavesi ja Keitele. Lapinlahti ja Varpaisjärvi näyttävät ainakin tässä vaiheessa suuntautuvat Siilinjärven ja Kuopion suuntaa. Pyhäjärvellä on menossa kuntaliitosselvitys Haapajärven ja Reisjärven kanssa ja Pyhännällä niinikään kuntaliitosselvitys Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kanssa.

Nyt tarvitaan avointa keskustelua yhteistyökysymyksistä. Toivon keskustelun olevan asiaperusteista. Repivä ja henkilöihin käyvä heittely ei auta mitään tulevaisuuden haasteiden ja tosiasioiden edessä. Kiuruvesi-lehden lisäksi kaupunki on avannut myös netissä keskustelukanavan yhtenä vaihtoehtona. Kiuruvesi voi jatkaa itsenäisenä pitämällä julkiset palvelut kilpailukykyisinä ja talouden kohtuullisessa kunnossa. Se puolestaan edellyttää yhteistyötä muiden Ylä-Savon kuntien kanssa, jotta voidaan väestörakenteen muuttuessa turvata palvelut ja henkilöstön saatavuus. Työvoiman saatavuus nousee hyvin keskeiseksi ongelmaksi myös kuntapuolella. Yhteistyön edellytys on tietenkin myös se, että se tuo nähtävissä olevalla aikavälillä tehokkuutta palveluihin ja turvaa siten taloudellisten resurssien riittävyyden.

Erkki Strömmer
kaupunginjohtaja