• Suomeksi
  • Svenska
  • In English
  • Po Rysski
  • Deutsch
  • Eesti keeles
- Tekstikoko + Tulosta

Ajankohtaista



Kaupunginjohtaja Erkki Strömmerin tilannekatsaus yhteistoimintalueen valmistelusta 12.3.2008

Seutusopimuksen valmistelu

Kunta-ja palvelurakenneuudistus on siirtymässä seuraavan vaiheeseen. Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä antoivat helmikuun lopussa valtioneuvostolle pyydetyn yhteisen lisäselvityksen. Keskeinen selvennys yhteistoiminta-alueen muodostamiseen vastauksessa on, että palveluiden järjestämisvastuu kuuluu mahdolliselle uudelle kuntayhtymälle. Mielestäni tämä oli hyvä täsmennys Kiuruveden näkökulmasta. Ns. Alangon malliin kuuluva yhteislautakunta Iisalmen kaupungin organisaatiossa vaatii mielestäni myös selkeytystä, jonka hankkeen selvitysmiehenä toimiva dosentti Arto Alanko varmaan tulee tekemään jatkotyössä.

Kuntanelikko työstää nyt yhdessä selvitysmiehen kanssa seutusopimusta ja tavoitteena on saada se valtuustojen käsittelyyn toukokuussa. Kuntien neuvottelussa 5.3.2008 nousi keskusteluun mahdolliseen uuteen kuntayhtymään siirtyvä palvelukokonaisuus. Valtioneuvostolle annetun vastauksen mukaan kuntayhtymään suunnitellaan siirrettäväksi koko sosiaali- ja terveydenhuolto lastenpäivähoitoa lukuun ottamatta. Vieremän kunta on esittänyt näkemyksiä, joiden mukaan sosiaalipalvelut jäisivät edelleen pääsääntöisesti kuntien järjestämiksi.

Kiuruvedellä yhdistettiin 1990-luvun puolivälissä sosiaali- ja terveydenhuolto yhdeksi kokonaisuudeksi, jota hallinnoi yksi lautakunta, perusturvalautakunta. Tällä on saatu luotua toimiva palvelukokonaisuus. Sen seurauksena hoitoketjut mm.vanhustenhuollossa toimivat saumattomasti ja Kiuruvesi on pystynyt kotiuttamaan KYS:stä ja Iisalmen sairaalasta potilaat oikea-aikaisesti. Mikäli mahdollisen uuden kuntayhtymän perustamisen yhteydessä sosiaalipalvelut ja vanhusten hoivapalvelut jäisivät edelleen kaupungille, tulisi terveydenhuollon ja vanhusten hoivapalveluihin jälleen eri palveluiden järjestäjät ja hoitoketjuun helposti ongelmia. Tämä olisi Kiuruveden osalta takaperoista kehitystä. Perusturvalautakunta on kiinnittänyt perustellusti tähän huomioita ja edellyttänyt sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen kokonaisuuden säilyttämistä. Siihen on helppo yhtyä.

Seutusopimuksen valmistelu liikkuu vielä varsin yleisellä ja periaatteellisella tasolla. Selvitysmiehen esityksiä käsittelee virkamiehistä koostuva valmisteluryhmä ja poliittisista päättäjistä koostuva ohjausryhmä. Valmistelun kuluessa on pidettävä ajan tasalla kaupungin muu luottamushenkilöstö ja erityisesti kaupunginvaltuusto, joka viime kädessä päättää asiasta. Selvitystyössä ja myöhemmin mahdollisen kuntayhtymän muodostamisessa on mielestäni oltava mukana eri vaiheissa kaupungin omat asiantuntijat. On tärkeää, että myös sosiaalityön, hoito- ja hoivatyön johto saa sanoa sanottavansa valmisteluprosessin yhteydessä. Hoito- ja hoivatyö on henkilöstömääriltään selkeästi suurin työntekijäryhmä, josta lisäksi tulevina vuosina tulee työvoimapulaa. Siksikin hyvä työnantajapolitiikka on ensiarvoisen tärkeää.

Paljon arvosteltukin Paras-laki lähtee toisaalta siitä, että maahan luodaan vahvoja peruskuntia tai sen vaihtoehtona luodaan vähintään 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueita perusterveydenhuoltoon ja siihen kiinteästi liittyvää sosiaalihuoltoon. Kiuruveden kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaan kaupunki säilyy itsenäisenä, mutta yhteistyökykyisenä ja yhteistyöhakuisena.

Julkaistu Kiuruvesi-lehdessä 12.3.2008

 

Kaupunginjohtaja Erkki Strömmerin Paras-hankkeen tilannekatsaus 28.11.2007

Valtioneuvoston iltakoulussa 21.11.2007 on käsitelty kuntien elokuun loppuun mennessä lähettämiä toimeenpanosuunnitelmia. Puitelain mukaiset arviointiperusteet täyttää 74 kuntaa. 251:ltä kunnalta tullaan pyytämään lisäselvityksiä ja 13:sta kuntaa on lyönyt laimin valmistelun niin selvästi, että ne kutsutaan pikaisesti neuvotteluun jatkotoimenpiteistä puitelain määräysten täyttämiseksi. Valtioneuvoston tavoite on, että kaikkien kuntien suunnitelmat täyttävät puitelain vaatimukset ennen vuonna 2009 asiasta Eduskunnalle annettavaa selontekoa. Valtioneuvoston linjaukset ovat luettavissa Sisäministeriön nettisivustoilta (vn.fi/ministeriöt).

Valtioneuvoston kuntakohtaiset arvioinnit ovat keskittyneet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. On arvioitu, täyttääkö kunta tai suunniteltu yhteistoiminta-alue 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus palveluissa toteutuu ja onko selkeästi määritelty palveluiden järjestämisvastuu yhteistoiminta-alueilla. Järjestämisvastuuseen kuuluu palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittäminen sekä tuotantotavasta päättäminen. Järjestämisvastuuseen kuuluu myös palveluiden yhdenvertainen järjestäminen yhteistoiminta-alueella. Palveluiden rahoitusvastuuhan säilyy kunnilla.

Pohjois-Savossa ns. puhtaat paperit suunnitelmista saa ainoastaan Varkaus ja Kuopio. Varkaus ei ole suunnittelemassa yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa. Varkaudessahan on yli 20 000 asukasta, sosiaali-ja terveydenhuollosta vastaa kaupunki ja järjestämisvastuu on selkeästi kaupungilla. Tämä tietysti pakottaa kysymään, onko asetettu asukaspohjavaatimus yhteistoiminta-alueelle liian pieni, koska Varkauden kaltaisia aluekeskuksia ei ole suoranaisesti velvoitettu hakeutumaan yhteistyöhön pienempien naapurikuntien kanssa. Tässä suhteessa Iisalmi on toiminut toisin ehkä johtuen jo olevista yhteistoimintamuodoista. Konkreettinen tällainen esimerkki on Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä.

Vastaavasti voi tietysti perustellusti kysyä, olisiko asukaspohjavaatimus tullut asettaa alemmas, esimerkiksi noin 10 000 asukkaaseen. Monissa tämänkokoisissa kunnissa ja kuntapareissa on toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia. Näin esimerkiksi Kiuruvedellä ja kuntapareista vaikkapa Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä. Valtioneuvosto pitää kuitenkin arvioinneissa kiinni puitelaissa olevasta 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksesta.

Pohjois-Savossa Kuopiota ja Varkautta lukuun ottamatta muilta kunnilta pyydetään lisäselvityksiä helmikuun 2008 loppuun mennessä. Sisäministeriö tulee antamaan joulukuussa 2007 kunnille yksityiskohtaisemman kuntakohtaisen palautteen. Sitä odotamme mielenkiinnolla. Odotamme myös, mitä valtioneuvosto sanoo muille Ylä-Savon kunnille. Kiuruvettä kiinnostaa myös Pyhäjärven kaupungille tuleva palaute. Kiuruvesi suhtautuu myönteisesti Pyhäjärven mahdolliseen suuntautumiseen kohti Ylä-Savoa.

Valtioneuvoston arvioinnin mukaan Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue täyttää puitelain asukaspohjavaatimuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toiminnallinen kokonaisuus toteutuu. Sen sijaan lisäselvityksiä tultaneen pyytämään palveluiden järjestämisvastuun osalta. Suunnitellussa mallissahan uusi kuntayhtymä tuottaa palvelut ja yhteislautakunta tilaa palvelut. Ehkä vähemmälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt, että jokaisen peruskunnan valtuusto hyväksyy valtuustokaudeksi kuntakohtaisen palveluiden järjestämissuunnitelman ja jokainen kunnanvaltuusto hyväksyy vuosittain talousarviovuoden palvelusopimuksen, jossa määritellään kuntalaisille tuotettavat palvelut. Menettely varmistaa valtuuston vaikutusmahdollisuudet omille kuntalaisille järjestettäviin palveluihin. Saattaa olla, että malli on sen verran uusi, ettei se kenties ole täysin auennut arvioijillekaan. Yhtä kaikki täsmennyksiä tarvitaan ja asiasta tullaan käymään edelleen vilkasta keskustelua.

Erkki Strömmer

kaupunginjohtaja

(julkaistu Kiuruvesi-lehdessä 28.11.2007)

Yhteenveto kuntien toimittamista toimeenpanosuunnitelmista 29.10.2007

Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet PARAS-lain edellyttämät selvitykset ja toimeenpanosuunnitelmat sekä toimittaneet tiedot sähköillä lomakkeilla valtioneuvostolle 31.8.2007 mennessä. Kaikki 392 kuntaa jättivät suunnitelmansa ja 42 kuntaa antaa suunnitelman vuoden 2007 loppuun mennessä (kuntaliitoskunnat). Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet yhdistymisiä 11.9.2007 mennessä 13 kpl ja yhdistyviä kuntia on yhteensä 44. Kuntamäärä vähenee 31:llä. Käynnissä oli lisäksi 30 selvitystä, joissa oli mukana 88 kuntaa. Näistä kahden kunnan selvityksiä oli 15 kpl, kolmen kunnan selvityksiä 6, neljän kunnan 6, viiden kunnan 1 ja kuuden kunnan 2.

Kuntien selvitykset ja toimeenpanosuunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon osalta

Paras-laki edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen osalta vähintään 20.000 asukkaan asukaspohjaa. Alle 20.000 asukkaan kuntia on Suomessa nykyisin 363 ja näistä 208:ssa on asukkaita alle 5000. Terveyskeskuksia on kunnilla nykyisin 237, joista väestöpohjaltaan alle puitelain mainitseman 20.000 asukkaan rajan terveyskeskuksia 172. Kuntien toimeenpanosuunnitelmien mukaan organisaatioita olisi tulevaisuudessa 110 – 130, joista kuntien hoitamia 40 – 50 ja yhteistoiminta-alueita 70 – 80 kpl. Perusterveydenhuollon lisäksi 53 kuntaa on valmis liittämään yhteistoiminta-alueen tehtäviin myös kaikki sosiaalitoimen tehtävät.

Ympäristöterveydenhuollossa 243 kuntaa on tehnyt päätöksen yhteistoiminnan aloittamisesta, 104 kuntaa suunnittelee yhteistyötä. Muiden kuntien osalta on tilanne avoin.

Yhteistoiminta-alueen muodostamisessa isäntäkuntamalli on ainoana vaihtoehtona 112 kunnalla ja kuntayhtymä 151 kunnalla. Molemmat vaihtoehdot ovat vielä avoimena 29 kunnalla. Yhteistoiminta-alue on jo muodostettu tai muodostetaan vuoden 2007 loppuun mennessä 53 kunnassa. Vuoden 2009 alussa tulee mukaan 155 kuntaa, 2010 alussa 27 kuntaa, 2011 alussa 8 kuntaa, 2012 alussa 5 kuntaa ja 2013 alussa 10 kuntaa. Muut ajankohdat ovat vielä esillä 79 kunnalla.

Ammatillisen koulutuksen järjestäminen

Paras-laki edellyttää ammatillisen koulutuksen järjestämisessä 50.000 asukkaan väestöpohjaa. Alle 50.000 asukkaan väestöpohja on 29 organisaatiolla ja yli 50.000 asukkaan väestöpohja 47 organisaatiolla. Toimeenpanosuunnitelmien mukaan toimenpiteitä väestöpohjan saavuttamiseksi on esitetty 23 alueella.

Valtioneuvoston kannanotot

Valtioneuvosto tulee käsittelemään iltakoulussaan valmistelutilannetta marraskuussa. Palautteet lähetään kunnille marraskuun loppuun mennessä. Kuntien tulee toimittaa tarvittavat lisäselvitykset vuoden 2008 alkupuolella.

Valtioneuvosto antaa vuonna 2009 selonteon eduskunnalle kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.

Tietoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Ajankohtaista tietoa asiasta saa kaupungin nettisivujen lisäksi mm. seuraavien linkkien kautta:www.intermin.fiwww.kunnat.net , www.pohjois-savo.fi.